Valtion tehtävistä
Lähden aristoteelisesta ajatuksesta, että valtio on olemassa, jotta ihmisillä voisivat elää hyvää elämää. Siitä, mitä hyvä elämä tarkoittaa on tietenkin erilaisia käsityksiä. Jotkut käsitykset voivat sisältää sellaisia asioita tai toimia, jotka estävät hyvän elämän elämisen joiltakin toisilta ihmisiltä. Tästä nousee ajatus, että valtio on yhteiskuntasopimus; sopimus siitä, että yhteiskunnassa täytyy olla tietty järjestys, joka sallisi kunkin elävän elämäänsä parhaaksi näkemällään tavalla, muttei niin, että se estää toisten elämistä saman periaatteen mukaisesti.
Tietenkin on mahdollista, että kaikki eivät välitä elämästään ja siksi elävät puoliksi tietoisesti valiten huonon elämän. Valtion ei pidä mielestäni pakottaa ihmisiä valitsemaan tietty hyvä elämä, vaikka se olisikin yksilön terveydelle hyväksi, mutta se voi kehottaa siihen.
Näistä lähtökohdista määrittelen valtion tehtäviksi seuraavat asiat:
1. Tarjota mahdollisuus hyvään elämään.
Hyvä elämä edellyttää yhteiskuntarauhaa.
Tämän vuoksi toisena tehtävänä on…
2. Edistää yhteiskuntajärjestyksen säilymistä.
Yhteiskuntajärjestyksen säilyminen edellyttää oikeudenmukaisuutta.
Tämän vuoksi kolmantena tehtävänä on…
3. Edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista.
Oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää, että jokaisella yhteisön jäsenellä on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan olemukseen ja sen kehitykseen.
Tämän vuoksi neljäntenä tehtävänä on…
4. Edistää tasa-arvon toteutumista.
Tasa-arvon toteutuminen edellyttää uskoa jokaisen ihmisen arvokkuuteen ja tärkeyteen.
Tämän vuoksi viidentenä tehtävänä on…
5. Edistää uskoa jokaisen ihmisen arvokkuuteen ja tärkeyteen.
Tätä tehtävänmäärittelyä voitaisiin jatkaa vielä seuraavasti:
Usko jok’ikisen ihmisen arvokkuuteen ja tärkeyteen edellyttää ymmärrystä jokaisen ihmisyksilön puutteellisuudesta ja haavoittuvaisuudesta.
Tämän vuoksi kuudentena tehtävänä on…
6. Edistää ymmärrystä jokaisen ihmisyksilön puutteellisuudesta ja haavoittuvaisuudesta.
Ymmärrys jokaisen ihmisyksilön puutteellisuudesta ja haavoittuvaisuudesta edellyttää ymmärrystä synnistä, mikä tarkoitetaan siis ymmärrystä mikä on väärin.
Tämän vuoksi seitsemäntenä tehtävänä on…
7. Edistää ymmärrystä synnistä.
Ymmärrys synnistä edellyttää tietoa laista.
Tämän vuoksi kahdeksantena tehtävänä on…
8. Edistää tietoa laista.
Laki edellyttää lainsäätämistä.
Tämän vuoksi yhdeksäntenä tehtävänä on…
9. Lainsäätäminen.
Lainsäätäminen (niin, että lait eivät ole mielipuolisia) edellyttää ymmärrystä hyvästä elämästä.
Tämän vuoksi kymmenentenä tehtävänä on…
10. Edistää ymmärrystä hyvästä elämästä.
Sivistyksestä
Jos ei rakasta ketään, ei sivistykselläkään ole merkitystä, sillä silloin tieto ei muutu ymmärrykseksi. Sivistys on ennen kaikkea hengen jaloutta. Jalous on puolestaan sitä, että on sisäistänyt elämää ylläpitäviä arvoja.
Vaikka minulle oli aikoinaan vaikea myöntää, on niin, että joka ei rakenna, hän hajottaa. Välimuotoa ei siis ole. On kuitenkin hyvä havaita ero Jeesuksen ja George W. Bushin teesien välillä. George W. Bush on sanonut: ”Joka ei ole meidän puolellamme, on meitä vastaan”. Jeesus sitä vastoin on sanonut: ”Joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellamme” (Luuk. 9:50).
G. W. Bush siis katsoo, että hänen edustamansa totuus on ainoa ja täydellisen oikea, vaikka hän on erehtyväinen ihminen. Tai ainakin, että mielipiteiden hyväksyttävyyden kriteerinä pitäisi käyttää hänen mielipiteitään. Jeesus sen sijaan toteaa tuossa, että älkäämme tuomitko heitä, jotka eivät ole meidän kanssamme, mutta rakentavat. Totuudesta tulee pitää kiinni, mutta jos joku tekee sitä hyvää, mitä mekin tahdomme tehdä, häntä ei pidä estää tekemästä sitä sen tähden, että hän ei kuulu joukkoomme. Jeesus kyllä katsoo Jumalan tahdon olevan hyväksyttävyyden kriteeri, mutta antaa totuuden itsessään langettaa häpeän tuomion niille, jotka eivät totta puhu, vaan valhetta.
Mistä tuo hengen jalous, sivistys sitten kasvaa? Se kasvaa siitä, että henki saa hyvää opetusta, ravintoa elääkseen, kasvaakseen ja kehittyäkseen. Rakkaus on se lannoite ja maaperä, joka mahdollistaa kasvun. Ilo on virtaava vesi, joka luo kasvun. Kiinalaisen sananlaskun mukaan puun kasvattamiseen menee vuosikymmen, ihmisen kasvattamiseen vuosisata. Täällä pohjoisessa puut kasvavat hitaammin, mutta ihmiset toivottavasti nopeammin.
Kasvu on prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Tuho sen sijaan voi tapahtua nopeastikin.
Tunnin työ voidaan tuhota yhdessä sekunnissa.
Päivän työ voidaan tuhota yhdessä minuutissa.
Kuukauden työ voidaan tuhota yhdessä tunnissa.
Vuoden työ voidaan tuhota yhdessä päivässä.
Kymmenen vuoden työ voidaan tuhota yhdessä kuukaudessa.
Sadan vuoden työ voidaan tuhota yhdessä vuodessa.
Tuhannen vuoden työ voidaan tuhota vuosisadassa.
Tämä pätee suurinpiirtein silloin, kun tuhoajien/hajottajien joukko on yhtä suuri kuin rakentajien joukko. Jos tuhoajien joukko on suurempi, sivistyksen tuho voi olla jopa nopeampaa. Tietokonetyössä taas monen vuodenkin työ voidaan tuhota alle sekunnissa, jos ei ole otettu varmuuskopioita.