Elinvoimainen puolue kykenee yhteistyöhön myös muiden puolueiden kanssa, mutta menettää elinvoimaisuutensa, jos se luopuu arvoistaan kyetäkseen yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomessa vielä nyt suurilla puolueille on käynyt mielestäni juuri näin. Ne ovat valmiita luopumaan arvoistaan päästäkseen toimimaan hallituksessa. Jopa vihreät ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä ydinvoiman lisärakentamisen, jos he pääsevät hallitukseen. Muutoin he vastustavat sitä. Kaikki muut eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuunottamatta – vaikuttavat olevan luopuneet eräästä tärkeästä arvosta: kansanvaltaisuudesta. Tämän ne tekevät kannattamalla Suomen lakien ja kaiken päätösvallan alistamista Euroopan unionin päätösvallan alle.
Nykyisessä tilanteessa noin 80 % suomalaisia koskevista laista ja asetuksista on alistettu pysymään EU:n säädösten mukaisina. Euroopan unionin uuden perustuslain hyväksymisellä EU:lle annettiin valta päättää haluamastaan määrästä jäsenvaltioidensa (=osavaltioidensa) politiikasta. EU ei ole kansanvaltaa, eihän mitään eurokansaa ole olemassakaan. EU ole (vielä) puoluevaltaakaan, vaan se on eliittivaltaa; liittovaltiohenkisten valtaa. Liittovaltiolaiset haluavat tietenkin vallan olevan liittovaltiolla. Minä puolestani olen kansanvaltainen. Tahdon vallan olevan kansalla; Suomessa Suomen kansalla ja kussakin muussa maassa sen maan kansalla.
Kansanvaltaa eli demokratiaa ei voi olla ylikansallisissa valtioissa. Uskon, että kansa on paras alueellinen yksikkö, mille pohjalle demokratia voidaan rakentaa. Nykyään nekin demokraattiset menetelmät, mitä ylikansallisessa EU:ssa esiintyy, ovat vähenemässä, sillä suuntautuma on voimakas kohti enemmistöpäätöksiä. Enemmistöpäätösten perustuessa suurelta osin asukaslukuun Suomella on noin yhden prosentin (5 milj./490 milj.=1,0 %) vaikutusvalta EU:n poliittisiin linjauksiin. Silloin syntyy yhä helpommin päätöksiä, jotka ovat haitallisia meidän pienelle kansallemme, kuten olemme jo kokeneet. Lisäksi päätösten valmistelu hoidetaan EU:ssa pääasiassa lobbaustyönä toisin kuin Suomen eduskunnassa. EU on siis byrokratian ja rahan valtaa.
EU:n perustuslain eli ns. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1.12.2009, EU:lle tuli oikeus tehdä kansainvälisiä sopimuksia suoraan osavaltioidensa puolesta. Nämä sopimukset sitovat juridisesti osavaltioita heti EU:n (presidentin) allekirjoituksen jälkeen. Jos tämä ei ole liittovaltion merkki, niin mikä sitten?
Tekstin toista ja viimeistä kappaletta on hieman muokattu julkistamisen jälkeen EU:n peruslain voimaantulon vuoksi.