Helsingin Sanomissa 30.3.2008 kerrottiin Lahden sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan käyneen seurueineen tutkimassa Kiinassa, löytyisikö sieltä koulutettuja sairaanhoitajia Suomeen töihin.
Lahden työttömyysprosentti on lähes 12 eli Suomen keskiarvoa suurempi. Alle 26-vuotiaita työttömiä on Lahdessa lähes 600. Työvoimapulan pelätään tulevan kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua. Työvoimapula saadaan näyttämään suurelta, kun kerrotaan jopa 400 000 henkilön poistuvan Suomen työmarkkinoilta vuosien 2010-2030 aikana. Siis kahdenkymmenen vuoden aikana! Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin kaksi kolmasosaa (2/3) tästä onkin korjattavissa kotimaisin voimin.
Pelko saa aikaan kummallisia asioita: Kuten suunnittelemaan työtekijöiden värväämistä maan ääristä. Osasyynä on toki väärä koulutuspolitiikka. Suomen hallitukset ovat keskittyneet kouluttamaan suomalaisia niin, että sillä, mihin ammattiin koulutetaan, ei olekaan ollut kovin väliä. Epäisänmaallisuudella ja väärällä koulutuspolitiikalla yhdessä on luotu ihanne monikulttuurisuudesta.
Edellisten lukujen perusteella vuosittain tarvittava maahanmuuttajien määrä olisi 6667. Tästä lähes 750 pitäisi saada Suomen vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä, jos pakolaisten yhteiskuntaan kotouttamisessa ei täysin epäonnistuta. Lisäksi Suomeen vastaanotetaan vuosittain runsaasti ei-kiintiöpakolaisia. Vaje on tässä vaiheessa vajaa 6000 henkeä.
Oletan, että työministeriön laskelmat perustuvat siihen, paljonko nykyään nuoria siirtyy kouluista työelämään vuosittain sekä tulevien ikäluokkien suuruuteen. Tällöin huomiotta jää ne noin 4000 nuorta, jotka jäävät vuosittain peruskoulun jälkeen ilman ammattikoulutusta ja sen tähden useimmiten myös työttömäksi. Lisäksi yli 300 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päästötodistusta. Mikäli nämä kaikki ihmiset saataisiin työmarkkinoiden käyttöön, olisi vaje vielä noin 1700 työntekijää.
Tiedossa on kuitenkin, että vuosittain Suomessa jää ennen eläkeikää sairaseläkkeelle noin 4000 henkilöä. Heistä suurin osa mielenterveydellisistä syistä eli burnoutin tai masennuksen vuoksi. Oletan, että työministeriön laskelmat ovat huomioineet tämänkin, sillä se on ollut tavanomaista koko vuosikymmenen ajan. Jos näistä ihmisistä edes puolet saataisiin pidettyä työkykyisinä eläkeikään asti, olisi työvoimavaje +300 henkilöä. Mitään vajetta ei siis olisikaan!
Osaongelma on toki siinä, että työpaikat ovat väärässä paikassa, Uudellamaalla, kun taas työttömiä on runsain mitoin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuitenkin, jos teollisuuden etujärjestöt olisivat isänmaallisia, niiden pitäisi nyt vaatia enemmän aikaa nuorten opinto-ohjaukseen sekä inhimillistä tuottavuusjohtamista työpaikoille. Tätä minä vaadin nyt.
Työvoimapula on kuitenkin todellista muutamilla aloilla ja työperäisellä maahanmuutolla siihen voidaan saada ensiapua. Maahanmuutto pitäisi kuitenkin ymmärtää vain lyhytaikaisena ensiapuna, sillä jos välitämme nykyisistä suomalaisista tarpeeksi, meillä ei olisi mitään työvoimapulaa, ― kuten yllä perustelin ― vaan ainoastaan vähemmän työttömiä ja sairaita.