Kiinassa tunnetaan termi ”sijoitussiirtolaisuus”. Tämä ei liity uudisasutukseen, vaan on yksi keino lähteä Kiinasta ja jäädä asumaan ulkomaille. Joillakin mailla on nimittäin maahanmuuttopolitiikassa kohta, jonka mukaan hakijalle myönnetään pysyvä oleskelulupa, jos hän tuo mukanaan huomattavan summan omaisuutta, olettavasti miljoonia. Virallinen Suomi puolestaan ei hyväksy ajatusta, että maahanmuuttopolitiikka voisi perustua kotimaan tarpeisiin ja olla tavoitehakuista. Tällainen sijoitussiirtolaisuuspykälä tosin saattaisi houkutella enemmän rikollisia kuin rehellisellä yrittämisellä rikastuneita kiinalaisia. Rehellinen yrittäjä nimittäin on useimmiten myös isänmaallinen eikä nykyisissä olosuhteissa jätä helposti kotimaataan, vaikka ei uskoisikaan kommunismiin.
”Sosialismi kiinalaisin ominaispiirtein” on tie, jota pitkin Kiina nykyään käy kohti kommunismia. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuista on, että menneistä virheistä on opittu, mutta hallintojärjestelmä ei ole kaatunut. Kunnia tästä linjanmuutoksesta kuuluu Deng Xiaopingille. Kiinalaisessa kapitalismissa on keksitty loistava keino hankkia rahaa julkiselle sektorille, mutta nyt tästä uhkaa tulla uuden talouspolitiikan suuri kompastuskivi.
Kiinassa kaikki maa kuuluu valtiolle, mutta maankäyttöoikeuden voi ostaa maksimissaan 70 vuodeksi. Kaupunginhallitukset myyvät huutokaupoilla maankäyttöoikeuksia rakennusyhtiöille niin paljon ja niin huikeisiin hintoihin, että suurkaupunkien tuloista 50-60 % tulee tonttien ”myynnistä”. Mikäli tontille ei rakenneta kahden vuoden kuluessa, lunastetaan maankäyttöoikeus takaisin myyntihintaan. Rakennusyhtiöt ottavat maanostoa varten lainaa pankista, mikä näkyy sitten asuntojen ja liiketilojen myyntihinnoissa. Tulevaisuudessa rakennusyhtiöllä ei varmastikaan ole halua maksaa korkeampaa hintaa samasta maa-alasta, koska se ei voi myydä asuntoja toiseen kertaan. Kenelläkään ei ole myöskään kiinnostusta remontoida kiinteistöjä noin 10 vuoteen ennen maanvuokrasopimuksen erääntymistä, koska on olemassa vaara, että uusi maankäyttöoikeuden omistaja päättääkin murskata nykyisen rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden.
Mielestäni ongelmasta voidaan selvitä parhaiten niin, että keskushallitus määrää, että maanvuokrausoikeuden maksu aletaan kerätä vuosittaisena vuokrana ja kaupungit etsivät uuden tulolähteen pystyäkseen vastaamaan menoistaan. Mikäli suunnittelet tehtaan perustamista Kiinaan, rakennusten käyttöiäksi kannattaa varmuuden vuoksi suunnitella maksimissaan 70 vuotta.
Todennäköisesti Kiinan talouskasvu ei kuitenkaan kaadu tähän ongelmaan. Nimittäin, jos nykyistä talouspolitiikkaa jatketaan, valtion verotulot ja valuuttavaranto ovat kasvaneet seuraavan 60 vuoden aikana niin paljon, että niistä voidaan jakaa kaupungeille suurempia valtionosuuksia.
Mika Kivimaa
Shanghai