Kiinassa on jo tuhansia ulkomaalaisia, jotka osaavat puhua ja ymmärtävät hyvin kiinankieltä. Niistä noin 40-60 on suomalaisia. Kiinankielentaidon merkitys on työmarkkinoilla kuitenkin muuttunut paljon aikaisemmasta. Se johtuu kaiketi lähinnä siitä, että nykyään yhä enemmän asioita pystyy hoitamaan Kiinassakin englanniksi, koska yhä useampi kiinalainen osaa englantia. Tämän vuoksi ulkomaalaiset yritykset eivät enää työllistä ketään pelkästään siksi, että hän osaa sekä kiinaa että yrityksen kotimaan kieltä. Keskustelujeni perusteella muutos on edennyt seuraavasti; Vielä 92-93 vuonna sai töitä Kiinaan meneviltä suomalaisilta yrityksiltä, kunhan oli opiskellut edes puoli vuotta kiinaa, mutta 1998 se oli jo äärimmäisen vaikeaa, vaikka puhuikin hyvää kiinaa ja 00-luvulla parhaimmillaan töitä sai kiinalaisin palkkaehdoin suomalaisen yrityksen kiinalaisesta tytäryhtiöstä.
Rasismia Kiinassa ei esiinny havaittavissa määrin, mutta syvällä ihmisten ajattelussa sitä piilee kyllä jonkin verran. Kiinalaisilla on sen sijaan toisinaan erikoinen suhtautuminen ulkomaalaisiin: Ulkomaalaiset ovat erikoisia, kuten julkkiksetkin, joten heitä tulee kohdella kuten julkkiksia. Esimerkkinä ulkomaalaisten julkkisroolista – tai erikoista suhtautumisesta vähentääkseen – Kiinan televisiossa on vast’ikään alkanut ohjelma nimeltä ”Ulkomaalainen työtoverini”. Siinä siis tullaan studioon ulkomaalaisen työkaverin kanssa ja jutustellaan työpaikan ihmissuhteista. Tämä ohjelma itse asiassa jatkaa tv-ohjelmatrendiä, jossa ulkomaalaista tehdään julkkiksia, jos he mitenkään siihen suostuvat.