Mika Kivimaa

Erikoistuminen on perustoimintaedellytys nykymaailmassa

Lestijoki-lehdessä 22.5. toimittaja arveli kysymysmerkin kera, että valtuutettu Hannu Kivelä ja allekirjoittanut haluaisivat luovuttavan urheiluhallin korjauksesta kokonaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Hyvät toimittajat, tervetuloa Toholammin kunnanvaltuustokokouksiin, niin ei tarvitse arvailla! Kyse on siitä, että Kivelän ”mahdollisimman pienin korjauksin” -remonttiesitys hävisi joulukuussa 2013 kunnanhallituksen peruskorjausesitykselle, johon sisältyi urheiluhallin laajentaminen välinevaraston verran sekä yläkerran seinien muutokset ynnä muuta. Itsekin äänestin silloin Kivelän esitystä vastaan.

Valion Toholammin tehtaan lopettamispäätöksen julkistamisen ja kouluverkon supistamispäätöksen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että Toholammin kunnalle ei olekaan järkevää investoida urheiluhallin laajennukseen mahdollistaakseen mm. salibandyn sarjatason pelit kotikentällä. Sitä ennenkin oli siinä ja siinä onko se taloudellisesti kannattavaa. Jos Toholammin lukiosta haluttaisiin tehdä urheilulukio, hallin laajennuksella olisi järkevä peruste. Muutoin pieni korjaus riittää.

Toholammilla on nyt kaksi vaihtoehtoista linjaa, joista keskittämislinja sai jo 14.5. Keskustan ja SDP:n valtuustoryhmien virallisen kannatuksen. Keskittämislinja on se, että mahdollisimman moni kyläkoulu suljetaan ja oppilaat siirretään kirkonkylän koulumäelle. Kun moni lapsiperhe on muuttanut työssäkäyntikuntaansa, jäljelle jääneet lapset sopivatkin paremmin keskustan koulurakennuksiin. Etenkin, kun lukiokin lakkautetaan.

Toinen vaihtoehtoinen kehityskulku on hajautuslinja. Perusopetus jatkuu eri kyläkouluissa ja kunta profiloituu yhä positiivisemmin urheilevana maalaiskuntana. Oikeastaan Toholammilla ei olekaan mitää muuta realistista profiloitumisvaihtoehtoa. Kaupunkimaiseksi yhteisöksi emme muutu, vaikka yksi kerrostalokin rakennettaisiin ja erämaakunnaksi Toholampea on vaikea väittää peltoaukeiden vuoksi.

Jos Toholammilla ei ole alakoululaisia, ei täällä tule olemaan lukiolaisiakaan. Yleistymässä oleva ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistutkinto ei taida olla mahdollista vieläkään Toholammilla. Miksi ei? Jos lukiomme ei profiloidu millään alalla, on aivan turha kuvitella, että se säilyy pitkälle tulevaisuuteen pääasiassa oman kunnan lukiolaisten varassa. Erikoistuminen oli viime vuosisadalla kova juttu. Nykyään se kuuluu perustoimintaedellytyksiin alalla kuin alalla. Urheilulukiohanke torjuttiin silti.

Kieltäydytäänkö täällä tunnustamasta reaalimaailman trendit? Kaupungistumisen ohella on onneksi toinenkin trendi: maallemuutto. Syrjäisen pikkupaikkakunnan ainoa mahdollinen ja järkevä strategia väestökadon pysäyttämiseksi on täällä päin syntyneiden ihmisten paluumuutto ja suuri lapsiluku per perhe. Tällä strategialla Perho on viime vuosina onnistunut pitämään väkilukunsa suunnilleen ennallaan. Olen täysin samaa mieltä Helena Haaponiemen (Lestijoki 22.5.) kanssa siinä, että kyläkoulumme ovat enemmän kuin kouluja. Ne ovat yksi syy asua maalaiskunnassa.

Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri on ansiokkaasti ottanut puheeksi sen, että meidän tulisi tunnistaa ”poistyöntävät voimat”, jotka aiheuttavat väestön vähenemisen. Yksi sellainen ”poistyöntävä voima” on kyläkoulujen lakkauttaminen, sillä tällaiset hankkeet leimaavat kuntaa taantuvaksi asuinpaikaksi. Meidän tulee yhdessä jämerästi torjua tällainen ”poistyöntävä voima”.

Mika Kivimaa (ps)
Toholampi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.