Mika Kivimaa

Puheeni kyläkoulujen puolesta kunnanvaltuustossa 14.5.2014

Keskiviikoksi siirretyn kokouksen lähes ainoana aiheena oli alakouluverkoston supistaminen. Joillakin valtuutetuilla oli vaikeuksia ymmärtää, että tämä hieman kummallinen muotoilu tarkoittaa käytännössä yhden tai useamman kyläkoulun sulkemista. Koska kaikki – eikä edes yhdenkään – kyläkoulun oppilaat eivät mahdu nykyisiin tiloihin kirkonkylän Herman Ojalan kouluun, tämä ”alakouluverkoston supistaminen” oli vain kiertoilmaus Kleemolan koulun sulkemisella. Sen oppilaat nimittäin voidaan helpoiten jakaa muihin alakouluihin – ainakin silloin, jos luovutaan vanhempien oikeudesta valita lapsilleen lähin koulu koulunkäyntipaikaksi. Kummallisen moni valtuutettu oli poissa kokouksesta. Tiedän, että valtuuston puheenjohtajalla Anna-Maija Syrillä oli hyvä syy olla pois. Muiden syistä en tiedä, enkä siksi voi arvostella heitä poissaolosta.

Tein vastaesityksen kunnanhallituksen päätösehdotukseen. Oman esitykseni mukaan ”valtuusto päättää olla supistamatta Toholammin kouluverkostoa toistaiseksi, siis säilyttää kaikki nykyiset kyläkoulut toiminnassa edelleen”. Esitystäni kannatti puoluetoverini Alpo Sammalkangas ja se meni siten ollen äänestykseen, jossa esitykseni hävisi äänin 11-8.
Vastaesitykseni puolesta äänestivät:
Alpo Sammalkangas,
Mika Kivimaa,
Jukka Rimpioja,
Iida Nylander,
Hannu Kivelä,
Mika Olkkola,
Heimo Karjalainen (varajäsen),
Janne Peltokangas (varajäsen),

Kunnanhallituksen päätösehdotuksen puolesta äänestivät:
Ulla-Riitta Harju,
Kauko Pahkakangas,
Jukka Lintilä,
Marja Hylkilä,
Antti Järvenoja,
Ilkka Piispanen,
Miia Laakso,
Ville Hirvikoski,
Eero Halmetoja (varajäsen),
Alpo Keskitalo (varajäsen).
Marko Hotakainen (varajäsen)

Piia Rautianen äänesti tyhjää.

Pidin siis kokouksessa seuraavan puheen:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvä yleisö,

Toholammin kunnan taloustilanne ei ole hääppöinen ja on ilmeinen vaara, että että se muuttuu entistä huonommaksi, jos me emme tee mitään ja valtio tekee sen, minkä aikoo tehdä. Tämä varmasti kaikki tietävät ja ymmärtävät. Huonon taloustilanteen pääsyyt ovat riittämättömät valtionosuudet ja suuret vuosittaiset poistot viimeaikaisista rakennusinvestoinneista. Osasyynä on myös JYTA:n ja Kokkolan keskussairaalan huonosti yhteistyössä toimiva sairaanhoidon järjestäminen eli perussairaanhoiton ja erikoissairaanhoidon keskinäisen yhteistyön toimimattomuus.

Kyläkoulut eivät ole huonon taloustilanteen aiheuttajia. Päinvastoin jokaisesta oppilaasta, joka käy koulua Toholammilla, kunta saa valtionosuusrahoitusta.

Kaikki siis kyllä ymmärävät, että säästökeinoja pitäisi löytää ja keksiä. Mutta toivon ja vetoan teihin, että teistä kukaan ei tee johtopäätöksiään sellaisesta ajatuksesta lähtien, että alakoulun tai alakoulujen lakkauttaminen on yhtä kuin säästö kunnan taloudessa. Sulkemisella voi – siis teoriassa – saada näkymään muutaman kymppitonnin säästön jossain budjettikohdassa, mutta se toiseen kohtaan tulee samalla lisäystä ja mahdollisesti useampikin kymppitonni kuin se, mikä ”säästetään” toisessa kohdassa.

Hyvät valtuutetut, pyydän teitä ymmärtämään, että nyt päätetään kyläkoulujen sulkemisesta. Otsikko: ”Alakouluverkoston supistaminen” tarkoittaa juuri sitä. Nyt joko linjataan, että toistaiseksi ei ole mitään syytä lakkauttaa yhtään kyläkoulua tai sitten päätetään, että yksi tai useampi kyläkoulu suljetaan myöhemmin. Jälkimmäinen vaihtoehto, että ”päätetään, että yksi tai useampi kyläkoulu suljetaan myöhemmin” tarkoittaa juuri sitä, mitä se sanoo. Se ei tarkoita, että myöhemmin voidaan päättää suljetaanko vai eikö suljeta jokin kyläkoulu. Se ainoastaan jättää päättämättä sen, että montako kyläkoulua suljetaan tulevaisuudessa. Minun mielestäni tänä vuonna ja ensi vuonnakaan ei ole mitään syytä sulkea ainuttakaan Toholammin kyläkoulua.

Jos nyt tänään valtuusto päättääkin useiden kuntalaisten mielipidettä vastaan supistaa alakouluverkostoa, voi käydä niin, että syksyllä Kleemolan kouluun eivät pienet koululaiset enää saa mennä. Kun viime vuonna kunnanvaltuusta päätti, että vuodeosasto lakkautetaan ”joskus myöhemmin”, ei mennytkään edes kolmea kuukautta, kun vuodeosasto oli jo suljettu. Nyt on vaara käydä samoin. Jos nyt päätetään, että supistetaan kouluverkostoa, kolmen kuukauden päästä Toholammilla voi olla jo vähemmän alakouluja kuin tänä päivänä – viimeistään vuoden päästä näin on.

Tulevaisuutta ei kukaan tiedä varmaksi. Sitä on vaikea ennustaakin. Sen sijaan uskomalla siihen ja toimimalla sen mukaisesti siitä voidaan tehdä parempi. Koska emme nyt voi päätellä onko jonkun kyläkoulun lakkauttaminen aiheellista viiden tai kymmenen vuoden päästä, ei ole tarvetta eikä ole sopivaa päättää tänä vuonna tällaisesta asiasta.

Tällä hetkellä kukaan ei ole esittänyt uskottavia laskelmia siitä, että Kleemolan koulun lakkauttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa kunnalle. Tämän koulun oppilaista on nyt noin kaksi kolmasosaa on koulukuljetuksessa. Vuonna 2018 eli neljän vuoden päästä ennakoidaan, että vain puolet koulun oppilaista on koulukuljetukseen oikeutettuja. Koulun sulkeminen aiheuttaisi tarpeen kuljettaa kaikki kolme kolmasosaa oppilaista muihin kouluihin. Se maksaa.

Muita alakouluja kukaan ei vaadikaan suljettavaksi, koska tiedetään, että kirkonkylän alakouluun ei mitenkään mahdu lisää useampia kymmeniä oppilaita. Uusien luokkatilojen rakentaminen se vasta hullua olisikin. Koulun sulkeminen ei siis ole taloudellisesti kannattavaa. Opettajien palkkakulujen ei pystytä vähentämään ilman luokkakokojen kasvua, luokkakokojen kasvu aiheuttaisi oppimisviihtyvyyden, jopa turvallisen oppimisympäristön heikkenemisen. Lisäksi se aiheuttaisi niiden valtionavustusten, jotka perustuvat kohtuulliseen luokkakokoon, takaisinperinnän kunnan kassasta.

Kyläkoulun sulkeminen on taloudellisesti tappiollista myös kuntalaisille. Kyläkoulun läheisyys nimittäin vaikuttaa asuntojen hintoihin. Toholammilla on jo aivan liikaa omakotitaloja, jotka eivät ole menneet kaupaksi edes yhden vuoden aikana. Kleemolassa sen sijaan omakotitalot ovat menneet kaupaksi. Kyläkouluralennuksen poismyynti ei ole myöskään helppoa. Rakennus on homevapaa ja muutoinkaan ei aiheuta välitöntä haittaa koulutyölle.

Sosiaalisesti kyläkoulun sulkeminen on mitä ilmeisemmin tappiollista. Kleemolan kylälle on tullut paluumuuttajia, joiden ansiosta Toholammin asukasluvun lasku on ollut hitaampaa kuin se olisi ollut ilman heitä. Kunnan päättäjien pitäisi mielestäni arvostaa tällaista trendiä ja tehdä siitä jopa esimerkki maakunnallisesti. Kaikki te olette varmaan kuulleet Kannuksen Eskolan kyläkoulun tilanteesta. Ajatelkaapa, onko yhtään lapsiperhettä, jota kiinnostaa nyt muuttaa Eskolaan? Ne, jotka olivat suunnitelleet muuttoa, ovat jo varmasti muuttaneet suunnitelmiaan. Muistuttaisin, että kunta on olemassa kuntalaisia varten, ei virkamiehiä tai opettajia varten. Meidän tulee tehdä päätös ajatellen kunnan kokonaisetua, ei vain lyhytnäköistä keskittämisetua.

Mielestäni kyläkoulun, jonka oppilasmäärä on 29 oppilasta ja jonka ennakoidaan nousevan yli 30 jo vuonna 2016, lakkauttaminen ja jo siitä puhuminen on yksi sellainen kunnanjohtajan paljon esillä pitämä ”poistyöntävä voima”, joka saa tavallisen ihmisen tuntemaan Toholammin taantuvaksi ja epämiellyttäväksi paikaksi asua. Meidän pitää nyt jämerästi torjua tällainen ”poistyöntävä voima” ja säilyttää Toholampi ainakin yhtä lapsiystävällisenä kuntana kuin se nyt on. Varsinaiseksi lapsiystävälliseksi kunnaksi emme valitettavasti voi julistautua, koska kaikki sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistysten avustukset on lopetettu säästösyistä.

Nyt vielä muutama ehdotus kuinka säästöjä voisi säädä koulutoimesta:

Muutetaan Sykäräisen koulu kaksiopettajaiseksi kouluksi. Sykäräisen alakoulussa on suunnilleen yhtä paljon oppilaita kuin Kleemolan koulussa ja se on kaksiopettajainen. Lisäksi ei ole nähtävissä, että Sykäräisen koulun oppilasmäärä lisääntyisi luonnollisilla keinoilla lähivuosina.

Eriytetään Kleemolan koulun, Sykäräisen, kirkonkylän koulujen alkamisajat. Näin esimerkiksi Sykäräiseen päin menevät koulubussit ja taksit voisi viedä ensin oppilaat Kleemolan kouluun ja sitten oppilaat Sykäräisen kouluun eikä oppilaiden tarvitsisi kuitenkaan odotella pitkiä aikoja koulun pihalla.

Selvitetään tarkasti mahdollisuus, että kunta itse järjestäisi koulukyydit ja työllistäisi bussikuskit. Tätä on jo joku valtuutettu ehdottanut. Koska bussikuljetusten kilpailu on olematonta, on mahdollista että kunta voisi järjestää itse kuljetukset halvemmalla, etenkin jos osa bussikuskeja saadaan rekrytoitua osa-aikaisina.

Lisätään opettajien kulkemista: Mikäli opettaja ei pysty opettamaan useampaa eri ainetta yläkoululaisille ja lukiolaisille, hänen pitäisi suostua virkasopimuksen velvoittamana työskentelemään joitakin tunteja myös naapurikuntien kouluissa tai sitten tyytyä osa-aikapalkkaan.

Kertauksena vielä pääkohdat:

  • Koulujen lakkauttaminen ei ole yhtä kuin säästö kunnan taloudenpidossa.
  • Nyt päätetään Kleemolan koulun kohtalosta.
  • Jo kyläkoulujen lakkauttamisen ehdottaminen ilman näkyvää oppilasvajetta luo Toholammille ”poistyöntävää voimaa”.
  • Nyt ei pidä päättää asiasta, joka on ehkä tarpeellinen vasta joidenkin vuosien päästä – siis mahdollisesti silloin.
  • Alakoulu on ensisijaisesti koululaisia varten, ei opettajia varten. Kumpien tulisi joustaa enemmän?
  • Miettikää, kumpi keino on helpompi toteuttaa, jotta Toholammin väkiluvun lasku saadaan pysäytettyä; a) Luodaan Toholammille yli 40 työpaikkaa lisää, niille vanhemmille, jotka nyt käyvät töissä muulla paikkakunnalla vai b) säilyttää nykyiset kyläkoulut toiminnassa, jolloin lasten lyhyen koulumatkan arvostus minimoi muuttohalut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.