Mika Kivimaa

Uskoni lyhyesti

Uskontunnustus

Minä uskon hyvyyteen, pyhään oikeudenmukaisuuteen,
kaiken moraalin ja sisäisen rauhan lähteeseen.
Uskon ihmisten väliseen tasa-arvoisuuteen,
keskinäisen luottamuksen voimaan ja
anteeksiannon vapauttavaan armoon.

Uskon mahdollistavaan toivoon,
vanhurskauden hedelmään, joka synnyttää hyvää tahtoa,
kärsii epäoikeudenmukaisuuden vallitessa,
herää henkiin pimeimmässäkin yössä,
kasvaa totuuden murtautuessa esiin ja
kohdistuu niin nykyiseen kuin tuleviinkin sukupolviin.

Uskon hyvyyden rakkaudellisuuteen,
hyvyyden yleismaailmallisuuteen ja
hyvyyteen uskovien väliseen yhteyteen.
Uskon rakkauden voimaan,
pyhyydessä kilvoitteluun ja
hyvyyden lopulliseen voittoon.

Aamen.

 

Jumalakäsitys

Uskon pyhään Jumalaan. Jumalaan, joka on yksi ja ennen aikojen alkua syntynyt, syntynyt ei luotu. Jumala kolminaisuudessaan on luonut koko maailman: niin näkymättömät kuin näkyväisetkin asiat; asiat, joista voimme ihmisaistein tehdä havaintoja ja ne asiat, joita emme voi ihmisaistein havaita. Jumala loi ihmisen elämään yhteydessä hänen kanssaan. Siksi Jumala pyrkii ilmoittamaan itsestään myös langenneelle ihmiselle, joka elää erossa hänestä, sekä sanansa kautta että henkilökohtaisesti. Jumalan keskeinen ilmoitus on Jumalan innoittama koottu pyhään Raamattuun.

Jumalan pyhyys tarkoittaa sitä, että hän on ehdottoman oikeudenmukainen, ehdottoman uskollinen, ehdottoman totuudellinen ja ehdottoman rakastava. Uskon, että Jumala ei ole enempää mies kuin nainenkaan. Uskon, ettei ole mitään muita jumalia kuin tämä Jumala.

Ihmiskäsitys

Uskon, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. 1.Moos. 1:27: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi Hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät.” Ihmisen luominen kerrottuna tässä ikään kuin kolmeen kertaan tarkoittaa, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi niin koko ihmiskuntana, yksittäisenä ihmisenä kuin sekä miehenä ja naisena. Uskon, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja jokainen yksilö on arvokas ja hänen elämällään on tarkoitus. Uskon, että mies ja nainen ovat samanarvoisia sukupuolia.

Jokaisella elävällä ihmisellä on sielu, ruumis ja henki. Nämä kolme ovat eri osia ihmisestä, mutta kuuluvat yhteen. Koska sielu (= mieli), ruumis ja henki kuuluvat kiinteästi yhteen, yhden osan hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa toisten osien hyvinvointiin tai pahoinvointiin. Terve sielu huolehtii ruumiin hyvinvoinnista, terve ruumis tukee hengen hyvinvointia ja hengen hyvinvointi virvoittaa sielua. Siksi onkin viisaasti sanottu, että ihminen ei elä yksistään leivästä (Matt. 4:4). Oikealla ravinnolla henkemme voi kasvaa aikuisen mittoihin asti (Herb.5:12-14 ja Ef.4:13-14). Jumalan sanan kuuleminen ravitsee henkeä, rukouselämä ja uskovaisten hengellinen yhteys ravitsee sielua.

Ihmisellä on vapaa tahto ja vastuu itsestänsä. Jumalan kuvana ihmisellä on vastuu paitsi itsestänsä myös toisista ihmisistä. Ihminen pystyy samaistumaan toisen ihmisen tunteisiin ja tilanteeseen. Tämä kyky vaatii kylläkin itsekkyydestä luopumista ja siksi se monelta ihmiseltä puuttuu nykyisessä langenneessa maailmassa. Luotuaan ihmisen Jumala antoi ihmiskunnalle myös vastuun luodusta maapallosta ja sen eliöstöstä. Hän antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella sitä (1.Moos. 1:26 ja 2:15). Valitettavasti ihmisen toiminnan tuloksen maapalloa on tuhottu enemmän kuin kaunistettu sitä ympäristönhoidon toimenpiteillä ja kauniilla yhdyskuntarakentamisella. Ihminen on siis epäonnistunut tehtävässään surkeasti.

Jumalan kuvana ihmisellä on monia hienoja ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa älykkyys ja luovuus, kauneuden- ja huumorintaju, sekä kyky tuntea erilaisia tunteita. Ihminen luotiin hyväksi, onhan Jumala, jonka kuvaksi hänet luotiin, itse hyvyys. Täten ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Syntiinlankeemuksen tähden ihminen menetti luonnollisen kykynsä toimia oikein ja pystyy siihen enää ainoastaan nöyrtymällä. Ihmisellä siis on yhä tahto tehdä hyvää, mutta hän on joka hetki altis lankeamaan siitä syrjään. Ihmisen luonto on siis heikko pysyäkseern pitkäjänteisesti hyvässä tahdossa. Sanotaankin, että erehtyminen on inhimillistä.

Uskon, että ei ole hyviä eikä pahoja ihmisiä. Uskon, että on vain hyvin, hyvin harvoja ihmisiä, jotka tietoisesti haluavat pahaa. He eivät ole luonnoltaan sen pahempia kuin muutkaan ihmiset, mutta he saavat valitettavasti mielihyvää siitä, että tekemällä pahaa, he vaimentavat omantuntonsa äänen, joka syyttää heitä. Uskon, että jokaisella ihmisellä on omatunto, joka kehottaa ihmistä toimimaan oikein ja syyttää ihmistä hänen tehtyään jotain väärää. Omatunto voi kehottaa meitä sekä olemaan tekemättä jotain että kehottaa meitä tekemään jotain. Ihmisen syntyessä hänen omatuntonsa on täysin puhdas, mutta elämän kulussa sen ”päälle” tai ”omatunnon ja todellisuustajunnan välille” kasaantuu ajattelumalleja, käsityksiä, arvoja ja uskomuksia, jotka saattavat heikentää omantunnon äänen jopa aivan kuulumattomiin. Kasvatuksella voidaan kehittää ihmisyksilön tunneälyä, joka on tarpeellista elettäessä sosiaalisessa yhteisössä. Kasvatus ei kuitenkaan rakenna omaatuntoa ja kasvatuksen myönteisin vaikutus voi olla opettaa ihminen kuuntelemaan omaa omaatuntoaan ja varomaan sen hukkumista yleisten uskomusten alle.

Pelastuskäsitys

Jotkut ennen Jeesuksen aikaa eläneistä ihmisistä uskoivat Kristuksen sovituskuolemaan jo edeltä käsin ja siksi hekin saavat ikuisen elämän. Jumala näet paljastaa salaisuutensa niille, jotka häntä kuuntelevat. (Jer. 33:3, Ap.t. 2:30-31) Myöhäisimpinä aikoina Jumala päätti julistaa ristin hulluutta, kun ihmiset yleisesti ottaen eivät välittäneet viisaudesta (vrt. 1.Kor. 1:21 ja Sananl. 8:1-5).

Henkilökohtaisesti en välitä kovinkaan paljoa ikuisesta elämästä, vaikka olisihan sääli, että kaikkia oppimaansa ei voisi käyttää kuin muutaman vuosikymmenen, jonka jälkeen kaikki katoaisi ikuisiksi ajoiksi. Merkittävämpänä pidän pelastumista maailmasta. Room. 10:10 sanoo: ”Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.”. Tällä tarkoitetaan pelastusta maailman epäuskosta ja siihen kuuluvista asioista. Kun uskoin vain Jumalan olemassaoloon, mutten Hänen vaikutusvaltaan elämässäni, pelkäsin monia asioita. Kun uskoin elämäni olevan täysin riippuvainen Hänestä, pelkäsin enää ainoastaan pahaa ja tuntematonta. Kun tunnustin Jeesuksen olevan vapahtajani, en pelännyt enää mitään.*

Uudestisyntyminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy ja uskoo Kristuksen pelastuskuoleman ja ylösnousemuksen henkilökohtaisesti. Sinäkin voit vilpittömästi uskoa Jeesuksen vapahtajaksesi ja tunnustaa uskosi jollekulle. Sitten sinun ei tarvitse pelätä enää mitään. Muista rukoilla ja kuunnella tai lukea Jumalan sanaa sen jälkeen säännöllisesti, jotta sielusi ja henkesi saisi ravintoa ja voisit siten kokea Jumalan rakkauden yhä täyteläisempänä elämässäsi. En usko predestinaatio-oppiin eli ennaltamääräämiseen, joten juuri sinulla on todellinen mahdollisuus päästä sisälle Jumalan valtakuntaan edellä kuvatulla tavalla, vaikka jo tänään.

*Joskus saatan olla kuitenkin hieman arka ja varovainen tai hieman hermostunut jonkin uuden asian suhteen. Tämä ei ole kuitenkaan pelkoa, sillä minulla Kristuksen rauha. Vain hänen armonsa tähden. P.S. Jos haluat lisää tietoa Jeesuksesta ja katso linkit ja lue Raamattua.

Valaistumiskäsitys

Valaistumisella tarkoitetaan käsittääkseni sitä, että ihminen pääsee irti itsekkäästä asenteestaan omaa elämäänsä kohti. Jos ihminen on päässyt irti itsekkäästä asennoitumistaan eli valaistunut, hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet ymmärtää toisten näkökantoja. Valaistuminen ei ole läheskään niin tärkeä asia kuin uudestisyntyminen.