Mika Kivimaa

Kiinatietopaketti

Vaasan Ammattikorkeakoulu
2004 – 2005

  
  
  
  
  
  
  
  

KIINATIETOPAKETTI

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Tietopaketti seuraaville vaihto-opiskelijoille,
jotka menevät Kiinaan.

KIVIMAA Mika 康明实


ǐǎǒěǔāīūēō

SISÄLLYS

Alkusanat

1 Johdanto
Eri maailma
Kiinalainen näkökulma
Miksi halusin mennä Kiinaan?
Minne menin?
2 Kiinan kieli
Kulttuurin eriytyneisyys
Kohti yhtenäistä kieltä
Kielen vaikeus ja helppous
3 Kohti sosialismia kommunistisessa hallinnossa
Kommunistinen diktatuuri
Rajoitetut oikeudet
Mitä suurempi vuori, sitä kauempana keisari
4 Yliopisto
5 Ruoka ja juoma
6 Sää
7 Liikenne ja viestintä
Pyöräileminen, bussit ja taksit
Juna- ja lentomatkailu
Soittaminen
Posti
Internet
8 Raha ja ostokset
Valuutta ja tilinkäyttö
Ostokset
9 Opiskelijaelämä
Eläminen
Opiskelu
Vapaa-ajan toiminta
Opiskelijatoiminta
10 Ihmiset
Kielen vaikutus
Huoleton elämä
Suhtautuminen ”ulkopuolisiin”
Kaikenmaailman ihmisiä

Lähdeluettelo

 


Alkusanat

Tämä on tiedotuspaketti tuleville vaihto-opiskelijoille, jotka menevät Kiinaan, Tianjin:iin Vaasan Ammattikorkeakoulusta sekä myös kenelle tahansa, joka ei vielä tiedä paljoa kiinalaisesta elämästä. Kirjoitukset perustuvat paljolti eri teksteihin, joita olen lukenut, mutta loppua lähentyen yhä enemmän pelkästään vaihto-opiskelujaksoni kokemuksiin Hebein teknillisestä korkeakoulusta, Tianjinistä keväältä ja kesältä 2005. Olen alkanut koota tätä informaatiota jo vuoden 2004 aikana ja prosessin aikana olen saavuttanut laajemman ymmärryksen kiinalaisesta näkökulmasta. Huomaa, että myös englanninkielinen versio on saatavilla.

Marraskuussa 2005
Mika Kivimaa

Puh.: 050 – 40 69 068


1 Johdanto

Eri maailma

Kiina ei ole vain toinen maa. Kiina ei ole vain toinen maailma. Kiina on kuin toinen planeetta. Tällä planeetalla olot vaihtelevat niin havumetsistä hiekka-aavikkoihin kuin vuoriston tundrakasvillisuudesta subtrooppiseen sademetsään sekä syvängöstä yli 8000 metriä korkeisiin vuoriin, sisältäen kilometrejä leveitä jokia, kuumia lähteitä, suuria peltoaukeita, satoja miljoonakaupunkeja sekä valtavasti kulttuuriaarteita pyramideista alkaen. ”Kiina-planeetalla” asuu monia eri kansoja sekä kieliryhmiä ja esiintyy monia erilaisia kulttuureja ja yhteiskuntajärjestelmiä. Kiinassa on ainakin neljä suuresti erilaista maailmaa: Äärettömän rikkaiden ihmisten maailma, Hyvin toimeentulevien maailma, Välttävästi toimeentulevien maailma ja Erittäin köyhien maailma. Kiina on niin suuri ja laaja maa, että sanoipa Kiinasta melkein mitä tahansa, se pitää paikkansa jossakin päin tätä valtakuntaa.

pandanorsu

KUVA 1: Outo kuin Panda-karhu.                    KUVA 2: Suuri kuin norsu.


Kiinalainen näkökulma

Kiinaksi Kiina on Zhōngguó eli keskustan valtakunta. Vaikka ajattelu olemisesta maailman keskuksessa ei ole nykyään enää yleinen ajattelutapa, Kiinan kansantasavalta on yhä selkeästi kiinalaisen kulttuurin keskus ja syntysija. Kiinalaisissa kartoissa muuten Eurooppa sijoitetaan yleensä kartan vasempaan laitaan ja Amerikan manner kartan oikeaan laitaan.

Kiinan sanotaan olevan vanhin yhä olemassa oleva katkaisemattoman historian saavuttanut valtio. Kiinassakin on kuitenkin hallinnut toisinaan ulkopuolelta tulleet hallitsijat, kuten 1279 – 1368 hallinneen Yuan-dynastian hallitsijat olivat mongolilaista heimoa ja alkujaan tulleet Mongoliasta. Kiinan eri dynastioiden historiaa on kirjoitettu muistiin jo reilusti yli 4000 vuotta. Ehkä se on jatkuvuusajattelun perusta. Historiassa vaihtelevat jakautumisen ja yhtenäisyyden ajat. Vuonna 221 eKr. ensimmäinen keisariksi kutsuttu hallitsija, keisari Qin Shi yhdisti laajalti eripuraisia valtioita julman hierarkkisen keskushallinnon alle. Hän yhtenäisti mittayksiköt, aloitti Kiinan muurin rakentamisen ja hänen valtakaudellaan silkkiä alettiin tuottaa järjestelmällisemmin ja laajemmin maailman markkinoille.

terrakotta-armeija

KUVA 3: Keisari Qin Shi teetätti myös yli 8000 luonnollisen kokoista savisotilasta kuolemanjälkeisen elämänsä turvaksi.


Miksi halusin mennä Kiinaan?

Kiinalainen kulttuuri ja taolainen filosofia ovat näyttäytyneet minunkin silmissäni jo kauan kiehtovalta. Halusin lähteä kokemaan hyvin toisenlaista maailmaa lähemmin. Maapallollammehan ei enää nykyään ole kuin vain neljä varsinaista erilaista kulttuuripiiriä; Länsimainen, Kiinalainen, Intialainen ja Arabialainen kulttuuripiiri. Arabialainen kulttuuri on tosin hyvin lähellä länsimaista ja pohjautuu pitkälti samaan sivistysperinteeseen. Olin kuitenkin ymmärtänyt, että mielikuvat eivät usein näyttäydy todellisuudessa ja yrittänyt valmistautua kohtaamaan myös maan kauheat ympäristöongelmat ja kiireisen, meluisan elämänmenon.

Toiseksi; Ihminen tarvitsee tavoitteita ja intohimoja elämäänsä. Kun minulla oli niitä melko vähän, päätin luoda Kiinasta sellaisen.

Kolmanneksi; luin ja sisäistin ajatuksen; ”Menestyäkseen ei tarvitse välttämättä keksiä mitään uutta ja erikoista. Riittää, kun hoksaa ajoissa sen, minkä toiset ovat jo hoksanneet”. Suomessa on tällä hetkellä todennäköisesti vain muutamassa sadassa laskettava määrä suomenkielisiä ihmisiä, jotka osaavat hyvin kiinaa. Suomalaisia yrityksiä, joilla on toimintaa Kiinassa, on sen sijaan jo yli kaksisataa. Yhdysvalloissa toimivia suomalaisia yrityksiä on muuten luetumma vain noin 150. ”Suomalaisten yritysten” määrä Kiinassa tulee todennäköisesti lisääntymään. Täten, Kiinan merkityksen kasvaessa talouselämässä kiinalaista kulttuuria tuntevat ihmiset tulevat olemaan melko kysyttyjä. Ikävä kyllä alle puolen vuoden opiskelun ei voi tosin odottaa tuovan edes tyydyttävää kielitaitoa, vain apua perusselviytymiseen.

investointikonferenssi

KUVA 4: Investointikonferenssi 2005 Tianjinissä.


Minne menin?

Menin Tianjin:iin. Se on noin kahdeksan miljoonan asukkaan kaupunki noin 130 kilometriä Beijing:ista kaakkoon. Kaupungin koko hirvitti vähäsen, vaikka olenkin käynyt pikaisesti Lontoossa ja Berliinissä. Vaihtokorkeakouluni oli Hebein teknillinen yliopisto (engl. Hebei University of Technology). Kiinaksi se on 河北工业大学 (Hébéi gōngyè dàxué), mikä tarkoittaa sanatarkasti Hebein teollisuusyliopisto. Tarkoituksena oli opiskella kiinan kieltä ja liiketalouden kursseja englanniksi. Etukäteen ilmoitetut kurssit toteutuivat käytännössä ihmeellisesti suurimmalta osin.

tianjin

KUVA 5: Tianjin on Kiinan viidenneksi suurin kaupunki.


2 Kiinan kieli

Kulttuurin eriytyneisyys

Kiinalainen käsitys puhutun kielen jaosta murteisiin ja kieliin poikkeaa hyvin paljon suomalaisesta näkemyksestä. Kiinassa puhutaan ”kiinankieltä”, joka jakautuu satoihin murteisiin. Eri murteita puhuvat ihmiset ymmärtävät toisiaan noin 20-95 %. Tällainen tilanne on ymmärrettävästi jo vuosisatoja sitten luonut tarpeen yhteisen kielen käytölle. Tämä yhteinen yleiskiina on saanut nimen Mandariini-kiina, mandariineiksi kutsuttujen virkamiehien mukaan, jotka käyttivät aikoinaan yleiskiinaa hallintoasioiden hoidossa. Kiinaksi nykyistä yleiskieltä kutsutaan Putonghuaksi ja se perustuu pohjoisiin, Beijingin seudun murteisiin.

mandariineja

KUVA 6: Song-dynastian aikainen mandariini ja kaksi hallinnon järjestysmiestä.

Kiinassa on yli sata vähemmistökieltä, joista YK:n mukaan yli 50 on vaarassa kadota kokonaan lähivuosina. Useilla vähemmistökielten puhujilla on samantapaisia keskinäisiä murteiden ymmärtämisvaikeuksia kuin kiinankielen eri murteiden puhujilla. Kiinassa virallinen vähemmistökansan asema on 55 vähemmistöllä. Yhteensä vähemmistökansoihin kuuluvia ihmisiä on noin 100 miljoonaa.

Kuten tunnettua, kiinankieltä kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä. Voidakseen lukea sujuvasti sanomalehteä täytyy osata noin 5 000 – 6 000 merkkiä. Jotakuinkin täydellinen kielen hallinta edellyttää yli 10 000 merkin osaamista, mutta sellaiseen saavutukseen päässee vain kielen erikoistutkijat tai -osaajat. Kaikkiaan, ammattisanastot ja vanhat, harvoin käytetyt sanat mukaan lukien, kirjoitusmerkkejä on yhteensä jopa yli 60 000, mutta henkilöä, joka tuntisi nämä kaikki ei löytyne. Vaikka erilaisia murteita on runsaasti kiinassa, kaikkia käyttävät kuitenkin samoja kirjoitusmerkkejä samassa merkityksessä (Merkityksiä on toki useita per merkki). Eri kirjoitusmerkit siis vain lausutaan erilailla eri murrealueilla (/kylissä).


Kohti yhtenäistä kieltä

Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen alettiin kehittää järjestelmää, jolla kiinan äänteitä voitaisiin kirjoittaa romaanisin kirjaimin ja opettaa siten yhtenäistä kieltä kansalaisille sekä myös ulkomaalaisille. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön virallisesti 1956 ja sitä kutsutaan pinyin:iksi eli äänteenmukaiseksi kirjoitukseksi. Muita jo aikaisemmin kehitettyjä, tunnettuja romanisointijärjestelmiä ovat Wade-Giles-järjestelmä ja Yale-järjestelmä. Pyrin käyttämään pinyin:in kirjoitustapaa kirjoituksissani, vaikka jotkut kirjaimet lausutaan ko. järjestelmässä toisinaan hyvin eri tavalla kuin suomenkielessä ”lukijan hämäykseksi”. Tämä johtuu lähinnä siitä, että myös pinyin-järjestelmä on luotu etupäässä sellaisten muiden kielten pohjalta, joissa esim. ö kirjoitetaan e:nä. Pinyin-järjestelmän käyttöönotto on myös aiheuttanut sen, että ennen kunkin parhaalla taidolla tai toisella romanisointijärjestelmällä ja eteläisistä murteista ”käännetyt” nimet ovat muuttuneet hieman. Täten esimerkiksi Peking onkin oikeasti Beijing (äännetään Bei-tsing), Tientsin – Tianjin (ääntäminen ei muutu), Mao Tsetung – Mao Zedong (ääntäminen ei juuri muutu) ja Laotse – Laozi

1950-luvulla laadittiin ja otettiin käyttöön myös yksinkertaistetut kiinankielen kirjoitusmerkit, jotta koko väestöllä olisi helpompi mahdollisuus saavuttaa luku- ja kirjoitustaito. Kaikkia merkkejä ei suinkaan muutettu, vaan lähinnä monimutkaisia, usein käytettyjä merkkejä. Tosin useita merkkejä on jostakin kumman syystä muutettu, muttei samalla yksinkertaistettu, vaan joskus jopa monimutkaistettu. Taiwanilla ja Hongkongissa sekä ulkokiinalaisten keskuudessa, minne Kiinan kansantasavallan valta ei ole yltänyt – paitsi Singaporessa –, käytetään kuitenkin yhä perinteistä kirjoitustapaa. Myös taiteessa ja koristeteksteissä esiintyy yleensä perinteiset kirjoitusmerkit.

norsujen_kuljetus_kiellettytiet_muuttuvat

KUVA 7: Norsujen kuljetus kielletty?                KUVA 8: Kieli muuttuu, tiet muuttuvat.


Kielen vaikeus ja helppous

Kiinankieltä kutsutaan zhongwen:iksi (中文) sekä hanyu:ksi (汉语). Puhekieli on sikäli yksinkertaista, että verbit eivät taivu persoonan tai aikamuodon mukaan. Vaikka verbeillä ei ole eri muotoa menneestä tai tulevasta puhuttaessa, kielessä on omat rakenteelliset keinonsa näiden ilmaisemiseen ja usein kerrotaan tapahtuma-aika, ainakin jutun alussa. Kiinankielessä ei ole myöskään erisukuisia sanoja eikä artikkeleita, mutta artikkeleiden kaltaiset mittasanat, joita on yli sata erilaista, ovatkin ehkä vaikein asia puhekielen opiskelussa.

Vaikeaksi kiinankielen tekee sen viisi erilaista sävelkorkoa. Usein niitä sanotaan olevan vain neljä, koska viides on säveletön eli ilman mitään erityistä sävelkulkua. Näitä sävelkorkoja kutsutaan toisinaan myös sävelkuluiksi, tooneiksi (engl. tone) tai ääniksi. Minusta ”sävel” tuntuu parhaalta ja yksinkertaisimmalta. Pinyin-kirjoituksessa sävelet merkitään tavun painollisen vokaalin päälle pienellä viivalla. Näitä aksenttimerkkejä ei usein onnistuta teknisistä syistä käyttämään (etenkään 3.:tta säveltä). Neljä tavallista säveltä ovat: (1.) tasainen, korkea, (2.) nouseva, (3.) laskeva ja lopussa nouseva sekä (4.) jyrkästi laskeva. Kielessä on lisäksi neljä erilaista ts-äänettä, joita merkitään pinyin:issä kirjaimilla J, CH, C ja Q, sekä kolme erilaista s-äännettä, joita merkitään kirjaimilla X, S, ja SH. Lisäksi on tietenkin ”zetat”; Z ja ZH.

Toinen mielestäni vaikeuttava tekijä puhutussa kiinankielen opettelemisessa on vähäinen erilaisten tavujen määrä. Erilaisia tavuja on vain hädintuskin yli 400, yleiskielessä tarkasti sanottuna 414. Se on huomattavan vähän verrattaessa esimerkiksi suomenkieleen. Tämäkin osaltaan aiheuttaa tarpeen lausua tavut eri sävelellä eri merkityksen ilmaisemiseksi. Täten ollen yksi äänne (ml. kaikki 5 eri säveltä) voidaan kirjoittaa joskus jopa yli sadalla eri kirjoitusmerkillä. Kaikki sanat eivät toki ole yksitavuisia, vaan kaksitavuiset ja kolmetavuisetkin sanat ovat tavallisia. Useinkaan kaksitavuisia sanoja ei ajatella yhdyssanoina, vaikka niiden ajatussisältö kirjoitusmerkeissä muodostuisikin kahdesta oman merkityksen sisältävästä tavusta.

Kirjoitettu kieli on myös hieman vaikeaa. Kirjoitusmerkkejä joutuu katselemaan toisinaan useaan otteeseen ennen kuin ne jäävät muistiin ja harjoittelemaan kirjoitusta useamman kerran ennen kuin voi sanoa oppineensa jonkin uuden kirjoitusmerkin. Toisaalta samankaltaisten tavujen ja näkömuistini vuoksi ainakin minun on vaikea muistaa jokin uusi sana ennen kuin olen oppinut kirjoittamaan sen, minkä tähden pidän kirjoituksesta oikeastaan enemmän kuin puhekielestä. Kirjoitusmerkit koostuvat yleensä muutamasta radikaalista eli rakenneosasesta, joista monet esiintyvät myös itsenäisenä merkkinä. Näiden radikaalien yhteismerkityksen oppiminen yhdessä kirjoitusmerkissä on hyvin mielenkiintoista ja siten on helpompi muistaa kunkin sanan kirjoitusasu. Kiinankielen merkkien oppimisessa on oikeastaan eri tasoja, joista kaikki ovat yleensä hyvin pian alun jälkeen käytössä:

1. taso: Tunnistat merkin ja tiedät miten se äännetään tai sen päämerkityksen.
2. taso: Tunnistat merkin ja tiedät miten se äännetään ja sen päämerkityksen.
3. taso: Tunnistat merkin, tiedät ääntämyksen ja päämerkityksen ja osaat kirjoittaa sen.
4. taso: Tunnistat merkin, tiedät ääntämyksen ja useita merkityksiä ja osaat kirjoittaa sen.
5. taso: Tunnistat merkin, tiedät ääntämyksen ja useita merkityksiä, osaat kirjoittaa sen
ja tunnet myös kaikki rakenneosaset, joista merkki koostuu.
6. taso: Tunnistat merkin, tiedät ääntämyksen ja useita merkityksiä, osaat kirjoittaa sen,
tunnet kaikki rakenneosaset, joista merkki koostuu ja niiden merkitykset.
7. taso: Tunnistat merkin, tiedät ääntämyksen ja useita merkityksiä, osaat kirjoittaa sen
ja tunnet kaikki rakenneosaset, joista merkki koostuu ja niiden merkitykset
ja tunnet myös perinteisen version ko. merkistä ja sen rakenteellisen idean.

Kehotan kaikkia kiinankielenopiskelijoita pyrkimään aina kuudennelle tasolle asti joka merkissä.

goubuli
KUVA 9: Nykyään kiinaa kirjoitetaan vasemmalta oikealle toisin kuin tässä.

Kiinankielessä on yllättävän monia rakenteellisia yhtäläisyyksiä suomenkielen kanssa. Äidinkieleltään suomenkieliselle henkilölle nämä tekijät tekevät kielen oppimisesta helpompaa. Esimerkiksi genetiivirakenne on samanlainen eikä englannin kaltaista käänteistä of-rakennetta esiinny. Postpositioita on enemmän kuin prepositioita. Monet yhdyssanat ovat ajatukseltaan täysin vastaavia kuten; ”maapallo” (地球), ”lentokone” (飞机), ”työkalu” (工具), ”rautatie” (铁路) jne..


3 Kohti sosialismia kommunistisessa hallinnossa

Kommunistinen diktatuuri

Kiina on kommunistisen puolueen hallitsema diktatuuri, joka harjoittaa markkinataloutta. Tuntuu aivan kiinalaisen paradoksaaliselta lauseelta, mutta totta se on. Deng Xiaoping:kään ei ollut todellinen kommunisti, sosialisti kuitenkin. Niinpä Mao Zedongin kuoleman jälkeen Kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi noussut Deng aloitti jo vuonna 1978 markkinatalouteen kääntymisen Kiinassa. Hänen kuuluisa lauseensa onkin: ”Rikastuminen on kunniakasta”. Hänen seuraajansa Jiang Zeminin aikana talousuudistuksia jatkettiin ja väestön tuloerot kasvoivat huikeiksi. Tosin vain hyvin pieni osa väestöstä saavutti varsinaisesti rahakkaan elintason. Valtava väestömäärä silti nostettiin nälkärajalta välttävään toimeentuloon. Pelkästään jo tämän vuoksi Kiinan kommunistista puoluetta ei pitäisi mielestäni kautta rantain mollata. Vääryyksiä osoittaen se on kyllä suotavaa ja toivottavaa. Sitä paitsi millä tahansa hallituksella olisi paljon vaikeuksia, jos sen johdettava oleva maa joutuisi kohtaamaan yhtä aikaa niin teollistumisen, kaupungistumisen kuin kansainvälistymisenkin.

kohti_sosialismiataiwanin_asema

KUVA 10: Puoluediktatuurin johdolla kohti sosialismia.       KUVA 11: Taiwanin presidentti Chen Shuibian sahaa Taiwania irti Kiinasta.

Nykyinen (2005) presidentti Hu Jintao on sanonut kannattavansa (demokraattisten?) äänestysten lisäämistä kommunistisen puolueen sisällä ja tuloerojen tasaamista. Monissa kylissä paikallisia kyläpäälliköitä on valittu äänestämällä viime vuosina. Demokratian hiipimisestä Kiinan yhteiskuntaan ei kannata kuitenkaan silti elätellä turhia toiveita. Presidentti Hu on sanonut myös, että Kiinan ei pitäisi koskaan siirtyä länsimaiseen demokratiaan. Yllättäen Kiinassa on kuitenkin kahdeksan rekisteröityä puoluetta kommunistisen puolueen lisäksi. Näiden jäsenmäärät ovat kuitenkin melko pieniä ja kommunistinen puolue valvoo tiukasti niiden toimintaa ja niillä ei ole oikeutta osallistua vaaleihin. Jotkut kansalaisaktiiviryhmät vaativat avoimempaa politiikkaa hallitukselta ja, että hallitus puuttuisi enemmän vallanväärinkäytöksiin, joita esiintyy etenkin kaikilla paikallishallinnon tasoilla ympäri suurta maata. Kiina-analyytikot ja jopa kommunistinen puolue itse pitävät paikallishallinnon väärinkäytöksisiä ja korruptiota suurimpana uhkana nykyiselle rauhalliselle poliittiselle tilanteelle.


Rajoitetut oikeudet

Kommunistinen ajatus luokattomasta yhteiskunnasta on sinänsä oiva, mutta diktatuuri myöskään proletariaatin johtamana ei ole oikeudenmukaista. Kiinan kansantasavallan kiinankielinen nimi on 中华人民共和国 (Zhōnghuá rénmín gònghéguó), mikä vapaasti, kirjaimellisesti käännettynä kuuluu: Keskustan mainion kansan yhteisen harmonian valtakunta. Tämä harmonia tarkoittaa käytännössä, että yhteisön (/valtionhallinnon) etu asetetaan aina yksityisen kansalaisten edun edelle. Mielipiteenvapautta rajoitetaan merkittävästi ja kuolemantuomioita jaetaan ehkä satoja vuosittain. Kuten kansantasavalloissa perinteisesti – nimestään huolimatta – valta ei ole ollut suinkaan jaettuna tasan kansalaisten kesken, vaan ennemminkin harvoilla ihmisillä. Samoin oikeudetkaan eivät ole olleet kansalla. Kiinan kansantasavallan perustuslakiin on hienosti kirjattu maan kansalaisille kokoontumis-, yhdistys- ja ilmaisuvapaus sekä lehdistön ja uskonnonvapaus. Lain mukaan myös kaikki kansalaiset ovat tasa-arvoisia etnisestä ryhmästään riippumatta. Käytännössä kansantasavallan asukkaat eivät nauti täysin näistä oikeuksista. Esimerkiksi muuhun kuin Han-kiinalaisiin kuuluminen on nykyään etu yliopistoon pyrkiessä ja yhden lapsen politiikka ei koske vähemmistökansallisuuksia. Uskontoa saa harjoittaa vapaasti, kunhan tekee sen virallisissa uskonnon harjoittamiseen tarkoitetuissa rakennuksissa, kuten kirkoissa.

”Jos joku lähtee oikeuksiaan tavoittelemaan, se on kuin tekisi itsemurhan.” Näin sanoo Gao Zhisheng, Beijingläinen lakimies. ”Ennen kansa ja kommunistinen puolue ja taistelivat yhdessä kylmäverisiä kapitalisteja vastaan. Nyt kylmäveriset kommunistit työskentelevät yhdessä kapitalistien kanssa kansaa vastaan”, hän laukoi. ”Ihme, että en ole jo vankilassa”, Gao totesi Helsingin Sanomien haastattelun lopuksi.

sotilaita
KUVA 10: Sotilaita Tiananmenin aukiolla aamulla.


Mitä suurempi vuori, sitä kauempana keisari

Kiinalaisilla on sananlasku: ”Mitä suurempi vuori, sitä kauempana keisari”. Tällä ilmaistaan siis, että, kun vuori on suuri, myöskin etäisyys keisariin on suuri. Eli valtiovallan valvonta ei yllä niin kattavasti enää kauaksi vuoren taakse kuin lähelle. Tianjinin ja Beijingin välinen maasto on hyvin alavaa. Pääkaupungin ja Tianjinin välillä ei ole siis yhtään vuoren tapaistakaan ja etäisyyskin on vain noin 130 kilometriä. En osaa sanoa kuitenkaan miten paljon enemmän keskushallinnon valta näkyy Tianjinissä kuin jossakin etäisessä valtakunnan kolkassa. Kuulemma eteläisessä Guangdongin maakunnassa esimerkiksi lähetetään radio-ohjelmia myös paikallisella Kantonin-murteella eikä vain yleiskiinaksi. Jotkut tietävät Tianjiniä sanottavan ”sosialistiseksi kaupungiksi”. Tämän ilmaisun alkuperää en tiedä, mutta Tianjinin kaupunki kuulemma pitää paremmin huolta asukkaista kuin moni muu kaupunki. Tämä ilmenee siten, että kaupunki on palkannut monia valtionyhtiöiden saneerauksissa työttömäksi jääneitä ihmisiä katujen siivoojiksi ja liikenteenohjaajiksi. Tämä kyllä näkyy katukuvassa keskeisillä kaupunkialueilla. Silti Tianjin on pölyisempi ja likaisempi kaupunki kuin moni muu.

katusiivoojiakiinanmuuri

KUVA 11: Katusiivoojia menossa töihin.   KUVA 12: Kiinanmuuri oli, paitsi tärkeä puolustuslinnoitus, myös tärkeä sotilaallinen viestintäreitti vuoristoisilla seuduilla.


4 Yliopisto

Hebein teknillinen yliopisto (河北工业大学 Hébei gōngyè dàxué) on yli satavuotisen historian saavuttanut yliopisto. Periytyen 1903 perustetusta Beiyang:in teknillisestä oppilaitoksesta (北洋工业学校 beiyáng gōngyè xuéxiào), Hebein teknillinen yliopisto on Kiinan vanhin nykyaikainen korkea-asteen oppilaitos. Yliopisto on Hebei:n läänin hallinnon alaisena ja rahoituksen piirissä, vaikka sijaitseekin Tianjinin suurkaupungissa, jolla on lääninhallintoa vastaava asema (yksi kampus on Langfang:issa, Hebeissä).

yliopistovartijapojat

KUVA 11: Hébein teknillinen yliopisto, itäkampus.             KUVA 12: Vartijapojat.

Yliopisto koostuu viidestä eri kampusalueesta. Lisäksi yliopistolla on joitakin pieniä yksiköitä kampusalueiden ulkopuolella, kuten terveysasema ja kopiotoimintaa ym. Kolme kampusta sijaitsee Hóngqiáo:n kaupunginosassa Tianjinissä. Yksi, uusi kampus, sijaitsee Tianjinin maaseudulla keskellä peltoja. Yksi sijaitsee Langfang:issa. Hóngqiáo:n (红桥) kolme kampusta sijaitsee noin kahdeksan kilometriä kaupungin ydinkeskustasta pohjoiseen päin ja alle kilometrin päässä toisistaan. Näillä kampuksilla asuu yhteensä noin 10.000 opiskelijaa. Pohjoiskampus (北园 běiyuán) on vanhin ja sitä kutsutaan edelleen pääkampukseksi, vaikka hallinto on siirtynyt itäkampukselle. Pohjoiskampuksella sijaitsee hallintotieteiden laitos (管理学院 guànlǐxuéyuàn), mutta liiketalouden opiskelijoilla on usein tunteja myös eteläkampuksella. Itäkampuksella (东园 dōngyuán) asuu suurin osa opiskelijoista, noin 6.000 henkeä. Siellä sijaitsee hallintoyksiköt ja yliopiston vierashotelli. Myös ulkomaalaisten opettajien varsin hyvätasoinen asuinrakennus (北新楼 běixīnlóu) sekä yliopiston sähkötekninen tehdas sijaitsee siellä. Itäkampuksella on myös tennis- ja lentopallokentät ja kirjasto. Lisäksi joka kampuksella on urheilukenttä ja pieniä kauppoja. Eteläkampuksella (南园 nányuán) asuu noin 3.000 opiskelijaa ja siellä on uima-allas, mikä tosin on avoinna vain kesäloman aikana.

beixinloun_keittioulkomaanasiaintoimisto

KUVA 13: Beixinloun keittiö.                    KUVA 14: Ulkomaanasiaintoimiston      henkilökuntaa: Professori Wei (keskellä), Zhao Quanmíng (oik.) ja Chan Tiechun (vas.).

Ulkomaanasiaintoimisto (外事公办室 wàishìgongbànshì) sijaitsee itäkampuksen päärakennuksessa, 12.:nnessa kerroksessa. Henkilökunta siellä on hyvin ystävällistä ja halukas auttamaan missä tahansa pulmassa. Ulkomaanasiaintoimiston s-postiosoite on fao(at)hebut.edu.cn ja puhelinnumero +86-22-60204069.


5 Ruoka ja juoma

Kiinalainen ruoka on hyvää. Sitä syödään syömäpuikoilla kuten tiedätkin. Älä välitä, jos oikeaoppinen tapa pitää syömäpuikkoja kädessä tuntuu hankalalta. Monet kiinalaisetkin pitävät niitä väärin kädessään. Opiskelijaruokaloiden ruoka ei ole aina kovin hyvää, esimerkiksi, koska se on liian öljyistä. Näissä ruokaloissa ruoka maksetaan radiotaajuusteknologiaan perustuvilla rahakorteilla. Maksukorttia opiskelijaruokalaan ei ehkä kannata kuitenkaan ostaa, vaan kannattaa mennä syömään alusta alkaen joka päivä johonkin ravintolaan, sillä se on hyvin halpaa, jopa halvempaa kuin tuettu kouluruokailu Suomessa ammattikorkeakoulussa. Jo 1,5 eurolla syö hyvin. Jos menee porukalla syömään, silloin on aina helpompi maistaa useampia uusia ruokalajeja ja ei haittaa niin paljoa, jos yksi niistä sattuu olemaan huono valinta. Länsimaiset virvoitusjuomat ovat syrjäyttäneet jo aikoja sitten perinteiset mehut. Olutta saa myös joka ravintolasta. Maitoa ei ole tarjolla ruokajuomaksi. Tavallisin vaihtoehto on tee, joka yleensä sisältyy aterian hintaan, ellei tilaa jotain erikoisteetä. Ruoka on Kiinassa lähes 10 kertaa halvempaa kuin Suomessa. Tianjinissä ruoka on halvempaa kuin monessa muussa vastaavan kokoisessa kaupungissa. Vain muutamassa ravintolassa Dingzigu:n alueella on ruokalista myös englanniksi joten kannattaa osata tunnistaa ainakin joitakin kirjoitusmerkkejä tai puhua kiinankieltä. Riisi tuodaan yleensä samaan aikaan muiden ruokalajien kanssa. Vain muutamissa ravintoloissa se pitää kertoa erikseen niin halutessaan.

lounaallaillallisella

KUVA 16: Lounaalla.                                   KUVA 17: Illallisen isäntä tai arvostetuin henkilö istuu kaikkein kauimpana ovesta.

Tianjinissä kuten muissakin Kiinan suurkaupungeissa on monia super- tai hypermarketteja, joista saa ”vaikka mitä”. Kuitenkin juustotarjonta on hyvin niukkaa ja maidon rasvaprosentti on alimmillaan 2,8 %. Maitoa myydään myös pikkuputiikeissa yleisesti huoneenlämpöiseltä hyllyltä eikä se useinkaan ole UHT-maitoa. Juomavesi täytyy ostaa kaupasta, sillä vesijohtovettä ei ole turvallista juoma keittämättömänä. Keitettynäkin se maistuu varsin huonolta. Suomalaisen saattaa tulla Kiinassa leipää ikävä. ”Leipätarjonta” on kaupungissa runsasta, mutta leipä ymmärretään Kiinassa pullana (sama sana) ja pullan ja leivän ero on siten hyvin liukuva. Joitakin (hilloittamattomia) sekajauhosämpylöitä saattaa löytyä parhaimmillaan. Suomalaisittain parasta kahvia saa länsimaalaistyyppisistä kahviloista. Juuston ja kahvin hinta on suomalaista tasoa, sillä ne ovat tuontitavaraa. Samoin 100-prosenttinen appelsiinimehu on hieman kalliimpaa kuin Suomessa. Myös jotkut tuontihedelmät ovat hintavia. Mansikkakausi on Tianjinissä jo toukokuun alussa ja silloin niitä saa yli puolet halvemmalla kuin Suomessa kadulta ostettuna.


6 Sää

Lähes koko Itä-Kiina kuuluu monsuunisateiden piiriin. Ilmasto Pohjois-Kiinassa on mannermainen, jopa meren lähettyvillä, kuten Tianjinissä, joten talvi on vähäsateinen ja melko kylmä. Tianjin sijaitsee kuitenkin niin etelässä, että pakkasta on enimmillään muutama aste. Erittäin kuiva kevätilma ja kova tuuli saavat kuitenkin ilman tuntumaan jopa -10-asteiselta vielä maaliskuussakin. Kesästä kuumuudessa on taasen helppo olla onnellinen siitä, että Tianjinissä tuulee melko usein. Yö- ja päivälämpötilojen erot ovat keväällä hyvin suuria. Ne voivat olla jopa lähes 20 astetta. Noin huhtikuun puolesta välistä alkaen kesäkuun puoleen väliin sää on kaikkein miellyttävin Kiinassa vierailemiseen, lämpötilan ollessa noin +15 – +25 astetta. Myös myöhäissyksyllä sää on luultavasti parhaimmillaan. Kesä Kiinassa on hyvin kuuma; yli 30 astetta joka päivä. Keväällä ei juurikaan sada ja sateet lisääntyvät huomattavasti heinä-elokuussa, jolloin ne mukavasti virkistävät ilmaa.

kadulla_tulviisavuinen_paiva

KUVA 18: Kadulla tulvii.                              KUVA 19: Savuinen päivä.

Kaupunki-ilmaa pahentavat usein saasteet. Saastesumu, joka aiheutuu kivihiilen polttamisesta vanhanaikaisissa voimalaitoksissa, täyttää monena päivänä ilman kaduilla tehden sen hengittämisestä epämukavaa ja lyhentäen näkyvyyden pariin kilometriin. Autojen pakokaasut tuovat tietysti lisänsä katuilmaan. Kesällä vihertävät puut imevät onneksi osan näistä saasteista. Olennaisempi tekijä päivän säässä on selkeästi ilmansaasteiden määrä eikä se sataako vai ei, sillä yleensä ei sada. Sateet ovat saasteiden vuoksi usein happosateita eli ruostuttavat esimerkiksi polkupyörän vanteet nopeasti.


7 Liikenne ja viestintä

Pyöräileminen, bussit ja taksit

Liikenteessä on monta kulkijaa ja siksi siinä tulee olla tarkkana ja välttää antamasta vääriä signaaleja kulkusuunnastaan. Pääteillä on yleensä vähintään kaksi kaistaa yhteen suuntaan plus polkupyöräkaistat tien sivuilla. Polkupyörä on kätevä väline liikkumiseen alle kolmen kilometrin matkoilla. Sillä tulisi ajaa tien oikean puolista kaistaa menosuuntaan nähden. Bussit maksavat 1-1,5 yuania, Tianjinissä raha tiputetaan yleensä itse rahastuspönttöön. Taksien lähtöhinta on Tianjinissä kahdeksan yuania (2005), yötaksat ovat mielivaltaiset. Iltapäiväruuhkat Tianjinissä ovat melko vaatimattomia, vaikka siellä on kapeammat kadut kuin Beijingissä. Tianjinissä on paljon liikenteenohjaajia ohjaamassa liikennettä etenkin aamuisin ja iltapäivän ruuhka-aikaan. Huolimatta siitä, että punaisilla valoilla saa kääntyä oikealla, liikenne on ihmeellisen sujuvaa. Kiinassa sattuu 15 % maailman liikenneonnettomuuksista, mutta siellä onkin 20 % maailman väestöstä. (Vähemmän kuin 15 % maailman autoista luultavasti.)

vihrea_palaaliikenteenohjaaja

KUVA 20: Autoilijoille palaa vihreä.                                 KUVA 21: Liikenteenohjaaja.


Juna- ja lentomatkailu

Kiinassa ei voi ostaa junamatkoille menopaluulippuja. Mahdollista on ostaa lippuja vain juniin, jotka lähtevät siitä kaupungista missä juuri olet. Paluulippu kannattaa ostaa välittömästi määränpäänhän saavuttuasi, jotta saat sen haluamallesi päivälle. Matkustajia näet on paljon. Yleisten lomaviikkojen aikaan lippu kannattaa ostaa niin aikaisin kuin mahdollista eli viikkoa ennen lähtöpäivää. Lentokoneisiin on mahdollista ostaa myös menopaluulippuja. Lentolippujen hinnat ovat eurooppalaisella tasolla, mutta junalippujen hinnat ovat noin kymmenen kertaa halvempia verrattuna suomalaiseen opiskelijahintaan ja junat ovat yhtä siistejä kuin Suomessakin. Kahdella eurolla pääsee toisen luokan istumapaikalla noin 100 km.


Soittaminen

Suomalainen puhelinliittymä toimii Kiinan kaupungeissa, mutta soittamisessa tai tekstiviestin lähettämisessä Suomeen tai Suomesta Kiinaan saattaa silti olla vaikeuksia. Kiinalainen puhelinliittymä on hyvä hankkia, sillä se tulee halvemmaksi käyttää. Kiinassa puhelun vastaanottajan maksaa osan puhelusta. Ulkomaanpuhelut kannattaa kuitenkin soittaa puhelinkorttipuhelimesta, sillä se on halvin vaihtoehto. Puhelinliittymän hankintahintaan vaikuttaa, minkä numeron haluat. Onnekkaampia numeroita sisältävät puhelinnumerot näet maksavat enemmän. Ostaessa matkapuhelinliittymää kannattaa olla tarkkana, että missä ko. liittymä toimii. Pääosa liittymistä toimii näet vain siinä kaupungissa, josta ostat sen.


Posti

Kiinan postilaitoksella on monopolioikeus kaikkiin Kiinassa liikkuvien kirjekuorien ja postikorttien julkaisuun. Tämä tarkoittaa, että ne täytyy olla valmistettu varustettuna painetulla hyväksymisleimalla. Muita kirjekuoria tai postikortteja ei oteta postin kuljetettavaksi. Ilmeisesti tämä selittää sen, miksi turistipostikortteja ei ole myynnissä muualle kuin vain suosituimmissa turistikohteissa. Kaikkien postipakettien sisältö tutkitaan vastaanoton yhteydessä ja paketteja lähettäessä on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.


Internet

Itä-kampuksen kirjastossa on tietokonehuone, jossa voi käyttää VAMK:n webmailia. Ulkomaalaisille opiskelijoille käyttö on ilmaista. Siellä voi myös tehdä kotitehtäviä, mutta USB-muistin käyttö ei onnistu siellä (2005). Vaihto-opiskelijoiden on sallittua käyttää tietokoneita myös hallintotieteiden laitoksella (Guànlixuéyuàn) pohjoiskampuksella, mutta VAMK:n suojatun sähköpostiohjelman käyttö oli estetty siellä (tilanne kesällä 2005), kuten joissakin internet-kahviloissakin. Internet-kahviloita on paljon Dingzigu:n keskusta-alueella, mutta niissä ei yleensä pysty tekemään muuta kuin lukemaan sähköpostia, chättäileen tai pelaamaan tietokonepelejä.


8 Raha ja ostokset

Valuutta ja tilinkäyttö

Kiinan kansantasavallan valuutta Yuan (元) (CHY), jota sanotaan myös kansanvaluutaksi eli Renminbi:ksi (人民币) (RMB), jakautuu kymmeneen jiao:on (角) ja jokainen jiao kymmeneen fen:iin (分). Puhekielessä yuaneitä kutsutaan kuai:ksi (块) ja jiaoita mao:iksi (毛), mutta fenejä (jotka ovat melko vähän käytössä) fen:eiksi. Seteleitä ja kolikoita on käytössä monenlaisia, koska niitä on uusittu ja käytössä on vielä vanhatkin versiot (ei uutta painosta 2 yuanista eikä 2 jiaosta) sekä koska 1 yuan, 5 jiao, ja 1 jiao esiintyy sekä setelinä että kolikkona. 100 yuanin seteli on jo iso raha eikä sitä mielellään rikota monessakaan pienessä kaupassa ellet osta yli 50 yuanin arvosta tavaroita.

yuaneita

KUVA 23: Kaikki uudet yuan-määräiset setelit on varustettu puheenjohtaja Maon kuvalla. Maon kuvan yleistyminen seteleissä kuvastaa palvonnan kohteen siirtymistä kommunistisesta idolista kylmään käteiseen.

Useimmista käteisautomaateista ja pankkikonttoreista ei saa rahaa suomalaisella Visa Electron –kortilla tai luottokortillakaan. Kansainvälisellä (siis myös suom.) luottokortilla voi tehdä maksumääräyksen pankkikonttorissa eli saat käteistä ja vaikutus tilillesi on samanlainen kuin ostaisit jotain luottokortilla. Useimmista Bank of Chinan (BOC) (中国银行 zhōngguó yínháng) ja Citybankin käteisautomaateista saa kuulemma käteistä luottokortilla ja Visa Electron -kortillakin. Lähin Bank of Chinan käteisautomaatti yliopistolta on Hongtasidao:lla (红塔寺道). Halvempi ratkaisu raha-asioiden järjestämiseen on todennäköisesti kuitenkin, että avaa tilin jossakin kiinalaisista pankeista ja siirtää rahaa sitten tälle tilille internetin kautta. Ainakaan Bank of China ei veloita nimittäin mitään palvelumaksua pankkikortin käytöstä omilla automaateillaan siinä kaupungissa, missä tili on avattu, eikä ulkomaanvaluutan vastaanottamisesta. Pankkikortin käytöstä muissa kaupungeissa BOC veloittaa yhden prosentin palvelumaksun omilta, 3 % palvelumaksun toisten pankkien automaateilta nostettaessa (2005). Pankkikortti maksaa 10 yuania vuodessa ja sen tunnusluvun saa valita itse. Pankkiautomaatteja ei tosin ole kuin pankkien yhteydessä eikä tililtä nosto konttorissakaan maksa mitään. Konttorinostot ovat mahdollisia vain tilikaupungissa.

Valuutan voi siirtää Kiinaan euroissa ja vaihtaa yuaneiksi sen mukaan onko pääosin USA:n dollariin sidottu kurssi laskussa vai nousussa euroon nähden. Vuodesta 1992 dollariin sidottua Kiinan Yuanin arvonmäärittelyä uudistettiin kesällä 2005 ja nykyään Yuanin hinta määritellään suhteessa valuuttakoriin, jossa US-dollarilla on suurin painoarvo, mutta myös EU:n euron, Japanin Yenin ja Etelä-Korean Wonin (ja muutaman muun valuutan) kursseilla on vaikutusta. Kiinan Yuanin arvo sallitaan myös vaihdella enemmän kuin ennen valuuttamarkkinoilla. Viimeisten vuosien aikana (2002 – 2005) yhden euron arvo on ollut hyvin lähelle 10 yuania. Tilillä olevaa valuuttaa ei saa vaihdettua kuin vain siinä kaupungissa, jossa tili on. Pankkihenkilökuntakaan ei ymmärrä englantia yleensä.


Ostokset

Kiinan palkka- ja verotaso ja ovat huomattavasti alhaisempia kuin Suomen ja siksi erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat yleensä paljon halvempia kuin Suomessa huipentuen ruokapalveluihin, jotka ovat noin 10 kertaa halvempia sekä matkalippuihin, joissa ero on jopa suurempi. Ostoksia tehdessä kannattaa tinkiä, myös kenkä- ja vaatekaupoissa kuten Suomessakin. Supermarketeissa ei voi oikein tinkiä. Turistirihkamakaduilla kannattaa aloittaa tinkiminen kolmasosasta myyjän kertomasta lähtöhinnasta. Silloinkin saa olla erittäin tyytyväinen, jos saa tavaran lähtöhintaa puolet halvemmalla, sillä turistille ei haluta mielellään myydä pohjahintaan. (Beijingissä tinkimisen voi aloittaa yhdestä viidesosasta.) Kadulla myytävistä hedelmistä, purilaisista, lihavartaista ja yms. ei tarvitse tinkiä, sillä myyjät ilmoittavat ulkomaalaisellekin saman hinnan kuin millä paikalliset ostavat niitä.

McDonald’s:in vieressä on suuri tavaratalo viidessä kerroksessa Dingzigu yihaolu:lla (丁字沽一号路). Tianjinin Dingzigun alueelta saakin yleensä ottaen kaiken tarvitsemansa kunhan vain löytää oikean kaupan. Lähes kaikki supermarketit, kuten Hymall, Carrefour ja Walmart ym., ovat järjestäneet ilmaisia bussikuljetuksia kauppoihinsa. Näihin busseihin voi nousta myös Dingzigu:lta ja ne kulkevat useita kertoja päivässä. gulou_pohjoiskatulohikaarmeteos

KUVA 24: Gulou:n pohjoiskatu.                       KUVA 25: Lohikäärme-emaliteos.

Perinteisen kirjoitusvälineistön ja tuliaishilpetöörin ostospaikkoja Tianjinissä ovat ”perinteinen katu”, millä tarkoitetaan Gulou:n (鼓楼) etelä-, pohjois- ja itäkatuja, ”kulttuurikatu” (古文化街 guwénhuajie) ja ”antiikkimarkkinat” (玩事市场 wanshìshìcháng). Kaksi ensimmäistä ovat helposti bussilla saavutettavia Dingzigu:lta käsin. Tuliaiset kannattaa ostaa pääasiassa Tianjinistä, sillä se on hieman halvempia kaupunki kuin Beijing ja siellä myyjät eivät ole yhtä röyhkeitä huijaamaan hintatasosta tietämättömiä turisteja kuin Beijingissä.

      Tyypillisten ja suositeltavien tuliaisten lista on pitkä:
  • silkki ja silkkivaatteet (naisten vaatetarjonta varsin hyvä, miesten huono)
  • silkkimatot
  • Mao Zedongin pieni punainen kirja (ei ole Maon itsensä kirjoittama)
  • paperileikkaukset
  • kiinalaiset solmut
  • perinteiset maalaukset silkkikankaalle
  • kalligrafiaan liittyvät välineet
  • jadeveistokset ja -korut
  • miekat ja muut wushu-välineet
  • koristeelliset emaliruukut ja -korut
  • vanhat rahat
  • ym.

9 Opiskelijaelämä

Eläminen

Opiskelu millä tahansa koulutusasteella on Kiinassa maksullista. Lukukausimaksut eivät ole huimat suomalaisesta näkökulmasta, mutta monen opiskelijan vanhemmille ne on erittäin vaikea säästää pienistä palkoista. Lisäksi lukukausimaksut ovat nousussa nykyään. Hebein teknillisessä yliopistossa lukukausimaksu oli lukuvuonna 2004–2005 4 700 – 10 000 yuania eli noin 470 – 1 000 euroa. Asumisesta opiskelija-asuntolassa 5-8 muun opiskelijan kanssa samassa huoneessa täytyy maksaa 600 – 800 yuania per lukuvuosi. Lisäksi sähköstä ja mahdollisesta internet-liittymästä veloitetaan erikseen. Asuntoloiden suihkuihin ei tule lämmintä vettä ja lämpimästä suihkusta toisaalla joutuu maksamaan noin 1,5 yuania. Vesi on muutoin ilmaista, myös kuuma vesi, (peseytymiseen ja teehen) ja sen jakelupisteitä on eri puolilla kampusta. Näiden kustannusten tähden yllättävän moni opiskelijoista tekee jotain viikonloppu- tai iltatyötä, esim. opettaa englantia kotiopettajana tai jotain myyntityötä.

huonetovereitavalmistuneita_opiskelijoita

KUVA 26: Huonetovereita.                              KUVA 27: Valmistuneita opiskelijoita.


Opiskelu

Opiskelijat keskittyvät ahkerasti opintoihin, tosin muutamat, varsinkin osa pojista, saattavat käyttää varsin paljon aikaa tietokonepelien pelaamiseen. Oppitunnit ovat yleensä kaksi kertaa 50 min pituisia ja ne sijoittuvat klo 8:00 ja 21:30 välille. 12:00-14:00 on aika lounaalle ja päiväunille. Lounaalle kyllä kannattaa mennä heti ruokalan avauduttua klo 11:00, jos mahdollista, sillä tuntia myöhemmin ruoka on opiskelijaruokaloissa usein jo kylmää. Koska opiskelijaruokalan ruoka on usein huonoa, monet opiskelijatkin syövät usein kadulta ostamiaan aterioita. Päivälliseen on varattu aikaa ainakin klo 18:00-19:00.

opiskelijaruokala_nro1iltaopiskelua

KUVA 28: Opiskelijaruokala nro 1.                       KUVA 29: Tunteja voi olla myös myö- hään illalla.


Vapaa-ajan toiminta

Vapaa-aikana monet opiskelijat harrastavat jotain urheilua. On mahdollista pelata koripalloa, lentopalloa, jalkapalloa, tennistä, sulkapalloa ja pingistä. (Omat mailat ja pallot tietenkin tarvitaan.) Jotkut harjoittelevat taistelutaitoja. Bändimusisointiinkin on tilat. Vapaa-aikana voi myös pelata korttia tai kiinalaista shakkia tai lukea lehtiä kirjastossa. Itäkampuksen kirjastorakennuksessa esitetään elokuvia joka ilta klo 19.00 alkaen. Eteläkampuksella on uima-allaskin, mutta se on valitettavasti avoinna vain kesäloman aikaan.


Opiskelijatoiminta

Opiskelijatoiminta on aktiivista. Yliopiston yhteisen opiskelijakunnan lisäksi joka tiedekunnalla on oma opiskelijakuntansa. Lisäksi on monia harrastusyhdistyksiä kuten englanninkielen harrastusyhdistyksiä. English Corner kokoontuu joka torstai kello 19:00 itäkampuksen pääportin edessä olevan puiston takana. Kampusradiota hoitaa oma yhdistyksensä ja se lähettää pääasiassa musiikkiohjelmaa ulkokaiuttimien kautta joka kampuksella kello kuuden jälkeen. Opiskelijakunnat ja -yhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia ja kilpailuja. Esimerkiksi laulukilpailut ovat suosittuja. Tapahtumissa voidaan esittää erilaisia laulu-, tanssi-, kungfu- ja sketsiesityksiä ja näytelmiäkin. Järjestelyjä organisoimaan on palkattu myös pari henkilöä yliopiston toimesta ja opiskelijakunnat saavat hieman avustusta yliopistolta toimintaansa. Opiskelijakunnat eivät yleensä mainosta toiminnastaan, sillä yleisöä kyllä riittää tilan täydeltä joka tapauksessa.

traaginen_naytelmamuotinaytos

KUVA 30: Traaginen näytelmä.                              KUVA 31: Muotinäytöksessä käytettiin itsetehtyjä paperivaatteita.


10. Ihmiset

Kielen vaikutus

Omana havaintonani olen havainnut erityisesti, että kiinalaiset ovat hyvin määrätietoisia ja ovat kaikessa tekemisessään koko sydämellä mukana. Määrätietoisuus johtuu luultavasti ennen kaikkea kiinankielestä, jossa ei ole konditionaalia. Täten ei voi sanoa tai ajatella kiinaksi esimerkiksi: ”Voisinko istua tuonne?”, ”Menisin sinne, jos minulla olisi polkupyörä.”, ”Kysyisin häneltä, jos näkisin hänet.”, ”Ostaisin tuon, jos minulla olisi varaa siihen.” tai ”Menisin tunnille, jos minua ei väsyttäisi niin kovasti.”. Näiden sijasta sanotaan: ”Istun tuonne, sopiiko?”, ”Menen sinne, jos joku lainaa minulle polkupyörän.”, ”Kysyn häneltä, kun näen hänet.”, ”Minulla ei ole varaa ostaa tuota.” ja ”En mene tunnille, koska minua väsyttää kovasti.”.


Huoleton elämä

Kuten tiedetään ja mistä on kirjoitettu paljon, kiinalaiset ovat hyvin lojaaleja perheelleen ja riippuvaisia siitä. Riippuvuuden pääsyynä on tietysti taloudellinen riippuvuus. Toisaalta kiinalaisilla ei tunnu olevan mitään yhteiskunnallisia paineita aikuistua ajatusmalleiltaan nopeasti. Opiskelijoilla ei vaikuta olevan myöskään paineita täyttää vanhempiensa toiveet ja odotukset elämänuransa suhteen, vaikka heidän vanhempansa rahoittavat heidän koko elämisensä. Nykyään lääkärin lapsesta ei ole enää pakko tulla lääkäriä. Kiinassa vanhemmat rakastavat ja arvostavat lapsiaan paljon ja siten heille kehittyy vahva itsetunto ja hyvä omakuva. Toisinaan tuntuu, että kiinalaiset ovat tyhmiä, koska heidän ongelmanratkaisutaitonsa ei ole kehittynyt, koska aina tulee tehdä vanhempien ohjeiden mukaisesti. Tämä vaikutelma on kyllä todellista tilannetta suurempi, koska ymmärtämättömyys johtuu useimmiten kielitaidon puutteesta. Monet nuorehkot ihmiset luulevat, että on normaalia, että suurkaupungin ilma on niin huonoa kuin se on Kiinassa. Jotkut luulevat jopa, että johtuu ilmastosta, että Kiinassa syntyy poikia enemmän kuin tyttöjä.

ainut_poikakiinalainen_perhe

KUVA 32: Ainut poika.                          KUVA 33: Kiinalainen perhe.


Suhtautuminen ”ulkopuolisiin”

Sukulaislojaalisuuden lisäksi on hyvä huomata erot suomalaisiin suhtautumisessa ”ulkopuolisiin”. Kun väkeä on koko ajan runsaasti ympärillä, ei kukaan jaksa kiinnostua jokaisesta. Siten monet (kuten kaupungeissa yleensä) ovat oppineet toimimaan suomatta huomiota sivullisille ja olemaan välittämättä heidän kommenteista. Silti kiinalaiset eivät ole yleensä välinpitämättömiä ulkopuolisille (paitsi kerjäläisille). Kiinalaiset ovat verrattain puheliaita ja rupattelevat kenen kanssa tahansa helposti. Määrätietoisuuden ja tämän huolettomattoman suhtautumisen ulkopuolisiin sekä avuliaisuuden yhdistelmänä syntyy tilanne, jossa turistia neuvotaan paljon enemmän kuin hän haluaisi, mutta varsinaiseen ongelmaan hän ei saa apua, koska hänen ongelman kuvausta kuunnellaan vain puolella korvalla. Lisäksi kiinalaiset eivät mielellään sano, että eivät todellakaan tiedä jotain ja he eivät ymmärrä yleensä yhtään mitään kartan päälle.

Tiivis yhteiselo on pitänyt myös itsekeskeiset asenteet hieman harvinaisempina kuin eurooppalaisilla. Kiinalaiset ymmärtävät ihmeen laajasti, että monista hyvistä suhteista voi olla sinulle hyötyä elämässä tai ehkä enemminkin kuinka helposti jo yksi vihamielimielinen ihminen voi aiheuttaa haittaa toimiisi ja siksi pyrkivät luomaan hyvät välit lukemattoman monien ihmisten kanssa. Kun kiinalainen haluaa tehdä jotain ystävänsä hyväksi, hän ei ajattele kuinka paljon rahaa tai aikaa siihen kuluu. Sosialismin ”yhdessä koko kansan puolesta” -aate ei kuitenkaan ole saanut kiinalaisia pitämään Kiinan kansaa ensisijaisena viiteryhmänään maassa, jossa kaikille ei aina riitä kaikkea, ainakaan kohtuuhintaan. Tästä juontuu, että ihmiset eivät juuri välitä mihin heittävät roskansa, kunhan ne lentävät oman talon ulkopuolelle ja mitä toiset (siis ulkopuoliset) ajattelevat tupakoinnistani, ajotyylistäni, rikkaudella pröystäilystä ym.. Tupakointikieltojen yms. ajamaa yhteistä hyvinvointia ei ymmärretä tärkeäksi. Ympäristönsuojelu on aivan ensiaskelissaan. Kiinan pintavesistä on 70 prosenttia ja pohjavesistä 90 prosenttia pahasti saastuneita.

no_somkingsaastelahde

KUVA 34: Tupakointi kielletty.                        KUVA 35: Saastelähde.


Kaikenmaailman ihmisiä

Vaikka kiinalaisista 92 prosenttia kuuluu han-kiinalaisiin, ihmiset eivät suinkaan ole tietenkään kaikki samannäköisiä eivätkä samanlaisia. Koska Kiina on kuin koko maailma, siellä on myös koko maailman ihmiset. On ”keltaisia”, ”valkoisia” ja ”mustia”, eteläeurooppalaisten näköisiä ja vaaleahiuksisia (värjättyjä). On nuoria ja vanhoja, laihoja ja lihavia, lyhyitä ja pitkiä, pienikenkäisiä ja isokenkäisiä, lyhythiuksisia naisia ja pitkähiuksia miehiä, nahkapäitä ja tatuoituja olkapäitä, kauniita naisia sekä ei-kovin-hyvänäköisiä, komeita miehiä sekä karvaisia, silkkivaatteisia ja rievuissa kulkevia, iloisia ja murheellisia, kevytluontoisia ja vakavia, rohkeita ja arkoja, onnellisia ja välinpitämättömiä, epäitsekkäitä ja ylpeitä, auttavaisia ja itsekeskeisiä ym., ym.. Ulkomaalaisen erottaa helposti, mikäli hän käyttää hattua, sillä kiinalaiset kaupunkilaiset eivät käytä yleensä minkäänlaista hattua edes talvella tai paahtavalla helteellä.

turisteja

KUVA 36: Turisteja Tiananmenilla. Kiinalaiset turistiryhmät käyttävät usein samanväristä lippalakkia ryhmän koossa pysymisen varmistamiseksi.

Nuoret kiinalaiset tuntevat suhteellisen hyvin Suomen. Lähes jokainen tietää seuraavat asiat Suomesta:

  • Nokia Oyj
  • Maan nimi ja sijainti
  • Suomi on kaunis maa
  • Suomessa on paljon metsiä
  • Suomessa on kylmä (väärä kuvitelma)

Arvioni mukaan yli 80-prosenttisesti Suomesta tiedetään lisäksi nämä asiat:

  • Helsinki
  • Joulupukki

Täten ollen Suomella on todella hienot mahdollisuudet saada suuret määrät varakkaita kiinalaisia vierailijoiksi kauniin Suomen turistikohteisiin.


Lähdeluettelo

  • Jakobson Linda; Vuosi Kiinalaisena 1989
  • Jakobson Linda, Miljoona totuutta 1999
  • Kansojen kirja. IVY:n, Baltian ja Kiinan vähemmistökansat, 1999. Avainsanoma ry., Alkuteos; 1998 Slaviska Missionen
  • Laurent Bob; Watchman Nee. Kiinan kirkon pioneeri, 2001. Päivä Osakeyhtiö. Alkuteos 1998.
  • Arponen Annikki; Kiina-suomi sanakirja, 1985. WSOY
  • The Contemporary Chinese Dictionary. Chinese-English Edition; 2002. Foreign language and research press
  • Repo Irmeli, Markkula Harri; Olympian Kiina 2001 (1. painos 1999) Olympia Kauko-matkatoimisto
  • Wood Frances, Taylor Neil; China Blue Guide, 2001. A & C Black Limited
  • Qin Shi; China, 1996. New star publishers
  • Ambler Tim, Witzel Morgen; Doing business in China, 2000. Routledge
  • Guo Hai; Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin,
  • Kiinan modernisaatio. Toim. Siika Marita, Turun yliopiston Poliittisen historian laitos; 1999. Poliittisen historian tutkimuksia 16
  • Helsingin Sanomat 12.9.2004
  • Hakala Lauri + kumpp.; orientoitumisopas Kiinaan lähteville ABB:n työntekijöille ja heidän perheilleen
  • CIA factbook [online]: www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ ch.html
  • YLE tv-dokumentit; Salaperäinen Kiina, esitetty syksyllä 2004
  • YLE opetusohjelmat; Kielimatka Kiinaan, esitetty syksyllä 2004
  • Omat kokemukset ja karttuneet yleistiedot Kiinan-matkaltani 1.3.-22.8.2005
  • Valokuvat: © Mika Kivimaa