Mika Kivimaa

Toisinajattelijan oikeusmurha

Jeesus tiesi, että hänet tapettaisiin. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt, että se olisi oikein. Ei, vaikka hän oli sitä varten maailmaan tullut, että kuolisi ihmisten puolesta sovittaakseen Jumalan ja ihmiskunnan rikkoutuneen suhteen.

Pilatus totesi kansanjoukolle useita kertoja, että hän ei löytänyt mitään syytä rangaista Jeesusta. Paikallispolitiikot eivät silti hellittäneet, vaan uhkasivat kannella keisarille, jos Pilatus vapauttaisi miehen, joka oli suunnilleen myöntänyt olevansa kuningas. Pilatus olisi mieluummin luovuttanut Jeesuksen juutalaisilla ristiinnaulittavaksi, mutta juutalaiset kieltäytyivät siitä, koska pelkäsivät tulevansa itse tuomituiksi laittomasta lynkkauksesta. Pelkureita kaikki tyynni! Kuitenkaan he eivät pelänneet Jumalaa.

Lainoppineet tahtoivat tappaa Jeesuksen, koska hän oli toisinajattelija. Häntä syytettiin myös jumalanpilkasta siksi, että oli sanonut taivaanisän ja hänen itsensä olevan yhtä.(Joh. 14:10) Nykysuomessa hänet olisi ehkä tuomittu uskonrauhan rikkomisesta sakkoihin. Jeesus hän kritisoi juutalaisen eliitin uskonnäkemystä. Se oli asia, jota kansan eliitti ei voinut hyväksyä eikä sallia. Heidän väkivaltamonopolinsa rakentui sen varaan, että heillä oli yksinoikeus tulkita Jumalan tahto. Siksi jo Jeesuksen julistus syntien anteeksiannosta loukkasi heitä.

Mutta ennen kaikkea Jeesus tapettiin, koska hän syyllistyi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Hän ei hyväksynyt näkemystä, että syntyperä tai koulutus teki ihmisestä paremman. Hän varoitti ihmisiä kirjanoppineista: ”He syövät leskiltä talot…”(Luuk. 20:47). Tällaisesta yleistyksestä Nykysuomessa tuomittaisiin varmasti, jos se kohdistuisi elintasopakolaisia kohtaan. Kirjanoppineet olivat pääasiassa leeviläisiä pappeja, jotka kuuluivat Leevin heimoon ja heitä kutsutiin leeviläisiksi.

Jeesuksen suuri suosio sai vallanpitäjät pelkäämään oman asemansa puolesta. Kukaan ei ehkä kuuntelisi heitä enää kohta. (Joh. 12:11, 19) Jeesuksen opetukset saattaisivat johtaa poliittisiin vaatimuksiin ja mahtavan Rooman keisari saattaisi kuulla niistä ja nuhtelisi heitä huonosta hallinnosta (Joh. 11:48-50).

Kun sotilas löi Jeesusta ylipapin kuulustellassa häntä, Jeesus sanoi: ”Jos minä puhuin väärin, todista se vääräksi. Mutta, jos puhuin oikein, miksi lyöt minua?” (Joh. 18:23) Jeesus oli kehoittanut opetuslapsiaankin puolustautumaan, ei alistumaan siihen mitä tapahtuu. ”Painakaa siis mieleenne, ettette etukäteen huolehti, miten puolustaudutte. Minä annan teille sanat ja viisauden, jota vastaan kukaan teidän vastustajistanne ei kykene asettumaan.” (Luuk. 21:14-15)

Psalmissa 82 Jumala kehoittaa: ”Auttakaa oikeuteensa vähäosainen ja orpo, hankkikaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus. Vapauttakaa vähäosainen ja köyhä, pelastakaa hänet jumalattomien käsistä.” Kristittyjen tulee siis taistella oikeudenmukaisuuden ja köyhien toimeentulon puolesta. Mutta taistella ilman teräaseita ja väkivaltaa. Vaarallisinta ”jumalattomien valtaa” on niin sanottu pyhitetty väkivalta. Se, kun huudetaan ”Allah abkar” tai ”Poliisi on rasisti” ja tehdää pahaa uskoen sen olevan Jumalan tahto tai muu kiistämätön oikeudenmukaisuus. Sellainen loukkaa Jumalaa syvästi.

Kärsimyksellään Jeesus ei vain sovittanut syntejämme, vaan tahtoi osoittaa ihmiskunnalle kuinka paljon Jumala kärsii, sen vuoksi, että sinä teet pahaa toisille. Hän kai ajatteli, että jos ihmiset näkisivät miten Hän kärsii joka kerta, kun Hän näkee jonkun tekevän pahaa, heidän empatiakykynsä ehkä kasvaisi riittävän suureksi ja saisi aikaan parannuksen. Mutta ihmiset luulevat Jumalan päällimmäisen tunteen olevan viha Hänen nähdessään pahantekijöitä. Vihantunnetta tarvitaan pysäyttämään pahanteko. Muuhun sitä ei tarvita.

Mika Kivimaa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>