Mika Kivimaa

Mitä pahaa monikulttuurisuudessa?

Ennen Perussuomalaisiin liittymistä en ollut koskaan syvällisesti pohtinut, mitä pahaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa olisi. Olin ajatellut vain, että pakolaispolitiikassa ei tullut haikailla maailman pakolaisongelman ratkaisemista Suomen voimin ja yliarvioida vastaanottokyky oleskelulupia myöntäessä. Onhan selvää, että lähes poikkeuksetta pakolaisen kotoutuminen ja työnsaanti Suomessa kestää kauemmin kuin kolme vuotta, jonka ajalta valtio kustantaa heidän toimeentulotukensa kunnan sijaan.

Mitä pahaa on siis monikulttuurisuudessa? Kaikilla kulttuureilla on huonot ja hyvät puolensa, mutta entä jos ne summataan yhteen? Syntyy suuri, sekava joukko hyviä ja huonoja puolia sisältävä sekakulttuuri.

Jos taas ei synny sekavaa joukkoa, syntyy eriytyneiden etnisten ryhmien yhtäaikaisesta eloa samalla alueella. Tilanne on silloin kuin suomen- ja ruotsinkieliset Vaasassa tai Pietarsaaressa. Syntyy helposti kyräilyä ja syrjintää toista ryhmää kohtaa, koska arvostetaan enemmän kanssakäymistä oman ryhmän kanssa.

Miksi monikulttuurisuus olisi parempi kuin joitakin huonoja puolia sisältävä yhtenäiskulttuuri?

  1. Joidenkin ihmisten mukaan se auttaa vähentämään rasismia.
    – Syrjinnän ”syynä” on myös monia muita asioita kuin ihonväristä tai muu etninen tausta, joten syrjintä ei vähenisi siksi että olisi enemmän ”syitä” syrjiä toisia. Syrjintä on asennekysymys, mutta syrjinnänvastaisuus ei silti rajoita meiltä oikeutta analysoida kulttuurin yhteyttä asenteiden syntymiseen myös vähemmistö- tai maahanmuuttajien kulttuurien kohdalla.
  2. Se luo yhteiskuntaan erilaisia näkökulmia ja tekee kulttuurista siten monipuolisemman eli rikkaamman.
  3. – Monipuolisemman kyllä, mutta näkökulmia voidaan useimmiten myös arvostella ja todeta toiset toisia rakentavimmiksi.

Helposti sekoitetaan kulttuurin ulkoiset piirteet ja niiden takana olevat elämänarvot. Kaikkiin kulttuureihin ei kuulu sellainen ihmisarvon arvostus kuin länsimaiseen ihmisarvokäsitteeseen, joka pohjautuessaan kristinuskoon arvostaa jokaista ihmistä täsmälleen yhtä paljon.

Kun nämä taustalla olevat arvot unohdetaan ”sopivasti”, esim. voodoo-nukkejen tekoa arvostetaan suomalaisen käsityötaidon kanssa yhtäläisenä ”kulttuurisena taiteen erityispiirteenä”. Monikulttuurisuuden sokaisemana suomalainen ei välttämättä usko, että voodoo-taikavoimaan uskotaan yhä aivan tosissaan monin paikoin Afrikassa eikä tällainen usko katoa heti kotimaan jäätyä taakse. Tosin nyt on syytä mainita, että selvä enemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee maista, joista kristinusko on valtauskontona.

Miksi monikulttuurisuus olisi huonompi kuin yhtenäiskulttuuri, jos kerran kulttuurissa on huonoja puolia joka tapauksessa?

  1. Taistelu kulttuurin huonojen puolien tervehdyttämiseksi käy laaja-alaisemmaksi ja siten vaativammaksi.
  2. Hyvinvoinnin rakentamisessa tarvittavien rajojen määritteleminen tulee vaikeammaksi, mikäli sitä ei ole hyväksyttävää tehdä etnillis-kielellisen ihmisryhmän synnyttämän joukon mukaan.
  3. Yhteiskunnan yhtenäisyys synnyttää luottamusta, luottamus taas tutkitusti synnyttää kilpailukykyä. Näet, kun ihmiset luottavat toisiinsa, he tekevät parempaa yhteistyötä. Kansakunnan menestys on joukkuelaji. Rasismin ohella myös yhteiskunnan luokkajaot rajoittavat luottamusta maanmieheen /-naiseen.

Kulttuuri on pohjimmiltaan jaettuja arvoja. Siinä on hyvinvointimme perusta. Suomalaiseen yhteiskunnan yhtenäisyyttä rakennettaessa tahtoisin noudatettavan Kongfuzin viisasta ohjetta. ”Viisas ihminen asettaa harmonian samankaltaisuuden edelle”.

Mika Kivimaa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>